Wp/liv/Darwinism

Darwinism um Charles Darwin (1809-1882) engliš ilātieudliz sugūd sugāndõks pǟl pūtijiz pǟl tiggiji evolūtsili teorij. Danktõs tǟntõksõs sīeks darwinism äb ūo īdli äb Darwin teorijõks, kas sōb kēratõd täm Sugūd sugāndõks (1859) pǟlõkēralizõs rōntõs, äb evolūtsili teorijõks. Darwinism um ikš evolūtsilizõst teorijõst.

Charles Darwin (1809-1882) engliš ilātieudli.

Darwinli evolūtsij mehanism

Amād jelsõlūodõgõd sōbõd iļļõ eitõd kudīst, kudūd võibõd vȱlda prokariōtõd (äbkudsīemgõlizt) ja eukariōtõd (kudsīemgõlizt), amā taimõ, jelāj ja sēņ um eukariōt, nänt kudūd bõuv um väggi īti.

Darwin teorij pǟažā um, ku ilās jelsõlūodõgõd vailõ um genētili setmiņsuglimi, eņtšlejād võikslõbõd īd tuoizõks tuoit ja pǟgiņimiz pierāst, se um vȯlmizvȯlmiz pierāst vȯļļi võikslimi. Genetilizõs setmiņsuglimizõs mingizt eņtšlejād ummistõbõd ežmikätā adaptētimizõs. Sīepierāst näntõn ēņtšlejādõn līb pǟgiņ tuoit ja pǟgiņimli võimi, kui ne ētabõd pǟgiņ tagāntuļļiži, ja lopāndõksõks nänt biolōgili ummitõd lībõd valdiji sug sizālpūol, se um ilāli selektsij. Sīe teorij pierāst tämpizt sugūd ētabõd mūšti jedlõmižist sugšti gentiliz mȭitõks kouți.

Argument darwinism pūold

Jelsõlūodõgõd jatkõm ja genetili ītõm

Genetik, mikrobiolōgij ja kudbiolōgij kazāndõks rezultātõks se sōb tuodstõd, ku amād jelsõlūodõdõd genetili kōd um īdvastāli, tuoizsõnāks ta um seļļiīžist āinist ja nänt āinõd siḑīkšimlizt pandõkst seļļiīžt. Amā jelāb organism pīlõb kudīst, ja kudūd sizālizt kudelementõd um seļļiīžt.

Jelsõlūodõgõd võibõd vȱlda sǟdõltõd kazāndõkslizõ jatkõmlizõ rīndõ īdvastālizt ja tuoistizt ummitõd pierāst, se um neinuttõd sugštkazāndõks (philogenesis). Suglitastāmt nägțõbõd kudāmõd āinõd ja nänt ainvaidimizprotsesõd (ikš amā tǟdzi seļļi ain um neinuttõd tsitokrom C nimli ainvaidimiz-munāvāldaain).

Jelsõlūodõgõd kazāndõks nägțijizt at tuoistizt orgānõd siḑmõz. Neinuttõd homolōg orgānõd at seļļizt orgānõd, mingizt at uldõpēḑõnd pǟldnǟdsõ väggi tuoistizt, bet sizālizt bõuvõd at īžkiz pierrizt. Seļļizt at nägțõbõks imtijizt jālgad: ibīz käbā, mierzigā tībõz ja rištīng kež. Sizzõl orgānõd võibõd vȱlda sǟdõltõd eņtš kazāndõks pierāst. Rudīmentorgānõd at seļļizt jagūd jelsõlūodõgõd kejās ja kejā pǟl, mingizõdõn äb ūotõ funktsij, set ne at īd jedlõmiz evolūtsiliz astām jetmõd, seļļizt at nägțõbõks mingiz ūška jālgarudīmentõd. Ku īd eņtšlejā pǟl īd jedlõmiz evolūtsiliz vȯlmiz jõbā kaddiji fiziliz või pidāmli ummitõd ūdstiz nägțõbõd, se sōb nimtõd kui atavism.

Sugūd jatkõmt tuodstõbõd seļļizt iļļǟdõb sugūd, mingizt vȱidabõd munt sugūd jedlõmizt vȯlmizt, irdistiz īdsõ klõkštõd jelsõkūožõs, nägțõbõks kōlis, tõvāmierši või kuordižis mägštis. Munākāndaji imtiji um nägțõbõks paŗknōbli imtiji (platypus) ja siprikitsīļsuglimizt (echidna). Ne sugūd at neinuttõd jelāb kivšt.

Kivštõd agā fossilijõd at igāniz jeldõd jelsõlūodõgõd kivdõd jetmõd või tīedõz, mingi äbțõb ulzõkūoldõd jelsõlejād tundimizõs. Kivštõd igā um tuntõb āinõd radioaktīv jaggimiz abkõks.

• 
  Neinuttõd homolōg orgānõd at seļļizt orgānõd, mingizt at uldõpēḑõnd pǟldnǟdsõ väggi tuoistizt, bet sizālizt bõuvõd at īžkiz pierrizt. Seļļizt at nägțõbõks imtijizt jālgad: ibīz käbā, mierzigā tībõz ja rištīng kež.
• 
  Rudīmentorgānõd at seļļizt jagūd jelsõlūodõgõd kejās ja kejā pǟl, mingizõdõn äb ūotõ funktsij, set ne at īd jedlõmiz evolūtsiliz astām jetmõd, seļļizt at nägțõbõks mingiz ūška jālgarudīmentõd.
• 
  Atavism: Ku īd eņtšlejā pǟl īd jedlõmiz evolūtsiliz vȯlmiz jõbā kaddiji fiziliz või pidāmli ummitõd ūdstiz nägțõbõd. Rištīng amā sagdi atavism: pluss rīndatutkāmõd, tabār või viš kōra amā kejā pǟl agā amā palg pǟl.
• 
  Paŗknōbli imtiji (platypus) um ikš iļlǟdõb sug roppijizt (norātõb vijjõ), līndõd (kāndab muņḑį) ja imtijizt (tämmõn um sēmḑa) vailõ.

Eņtšlejākazāndõks

Eņtšlejākazāndõks (ontogenezis) alā kēratõb jelsõlejād kazāndõkst munākud vīļastāmiz pǟlõ täudlizt ulzõkazāndõkst sōnõ. Vaņțlimizt tuodstiztõ, ku eņtšlejākazāndõks kõrdõltõb sugštkazāndõkst.

• 
  Eņtšlejākazāndõks kõrdõltõb sugštkazāndõkst:
  munākud → kōtkudli vȯlmi → jōsõmōŗaembrij vȯlmi → pūšõlembrij vȯlmi → ōrõndifferentsiátsij.
• 
  Eņtšlejākazāndõks kõrdõltõb sugštkazāndõkst:
  kalā → mȯlmõdnikā → roppiji → lind → imtiji.

Argument darwinism vastõ

Sizāli kritīk

Darwinli evolūtsijteorijsõ orgānõd võibõd vȱlda sǟdõltõd kazāndõkslizõ rīndõ, bet darwinism äb või seļțõ kazāndõkst seļļizõn setmiņkȭrdalizõn orgānõn, kui nägțõbõks sīlma. Tuoistizt nējizorgānõd äb ūotõ mǟdõltõb īdtuoizõst, sugštkazāndõksõs tuoistizt kontsepstilizt irdzizt ja kīerizt nējizorgānõd vaidõbõd īdtūoizta, nägțõbõks kukkizt komplekssīlmad, glīemõd tassīlmad või rištīngõd sīlmad.

Mingižis eņtšlejši mutātsijd jõvāgid seļļizõn sērijõn um vajāg kuojābõ, mingiztõn um vajāg vȱlda sagdõ siḑīm īdtuoizõks ja aigiztõks sīe pierāst, ku ne võibõd vȱlda vȯndzizt, ja ne kuojābõbõd jelkȭlbatõb eņtšlejḑi. Ne at vǭŗțsidālizt mutātsijd. Darwinism äb või andõ vastūkst, ku täm kuoţi pūtõbõn ja äbkȭrdalizõn pidtõd mutatsijd kui võibõd tīedõ kas.

Kivštõd pierāst mingizt tieudlizt mõtlõbõd, ku pǟgiņ jo veitõ tuodažžõ sugūd vailizõn jatkõmõn, kui vȯlks vajāgli. Kivštõd pierāst evolūtsilizt īekimizt vȯļtõ pǟgiņ jo kierdizt, ja sugūd at pǟgiņ pīldzizt, kui darwinism vȱldatõb.

Darwinism pāikastõb rištīngt jelājd rīndõ, bet ta äb või seļțõ rištīngd ja jalājd vailizt vaitõ, rištīng pakāndiži mutatsijḑi (nägțõbõks rõkorgānõd lūomi) ja täm mūoštõksõ virgimizt.

Uļļi kritīk

Darwinli evolūtsijteorij äb või andõ vastūkst jel sugāndõks pǟlõ. Pǟgiņ kōļimi sai tīedõd, mingižis jel kuojābimiz immõrvȯlmiži sōbõd prōvdõd reproduktõ. Ne kōlimizt īrgandõksõl vȯļtõ vȯndzizt, vȱldatõd eḑḑiokeānližis immõrvȯlmižis aminoappõn ja munāvāldaāinõd sugīztõ, bet aššõ tuļ pǟvavaldõ, ku nēšti äb līb jelāb ain. Biolōgõd äb tīeda, mis um jel, koks jel um biolōgij ažā. Ju äbjelāb ain äb ūo ažā biolōgijõn, sīepierāst se um ikš uļļi kritīk.

Ovāt

• Gömöry András–Dr. Müllner Erzsébet–Dr. Szerényi Gábor 2005. Biológia III. Műszaki Könyvkiadó. Budapest.
• Oláh Zsuzsa 2002. Biológia III. Genetika, evolúció, ökológia, etológia. Nemzeti Tankönyvkiadó. Budapest.
• Dr. Ray Bohlin: Az evolúciós elmélet öt kritikus pontja.