| Bäbbōr Castor fiber | |
| |
| Vōlikšimi | Jelāid Animalia |
| Phylum | Sǟlgapaggõljelāid Chordata |
| Klas | Imtijizt Mammalia |
| Order | Purrijizt Rodentia |
| Aim | Ilgõd Castoridae |
Bäbbōr agā Bäbbõrz um ikš lūom purrijizt seļtšõst. Eirōp bäbbōr (Castor fiber) jelāb Eirāzijs, ka Leţmōl. Eirāzij bäbbōr jelāb pǟgiņd viedkubīs — jougši, jōris, ja īžkist kūjastõmiz tilīz. Sūrd jālgabõd ležgõl-vȯlmi äb sieg bäbbōrt, nēḑi um nǟdõt Rīgõ ležgõl piškižis jougši. Bäbbōrd tūoitõks āt līedpūd. Ne purūbõd sūŗi ja piškīži pūḑi. Ne jarā-riktõd pūḑi sōb eitõ damād ja ōmiļ-jūokšt dīkõd, mis um mȯlmõd tǟdzizt bäbbōr um normāliz jelāmiz pierāst.
Nägu
editBäbbōrd um sūrd purrijizt: rump pitkit kuņtš 1 mētõr, svarā immõr 30 kg. Taggizt jālgad varbõd vail um vȯigõmiz nōgõ, eḑīz-jālgadõn vȯigõmiz nōgõzt äb ūo. Taggiz-jālga tuoiz varbõ kīņtš um kōd-arlimi. Se laskūb bäbbōrõn kōridi siggõ ja parazītliži kukīži jarā-võttõ. Vied-alā nõrrõs tȭmbõbõd kūora-lēḑõd tšūnkõrõ ja ka nanā sȭrmõd lǟbõd vizzõ. Bäbbõrz pēļizt karrõd ātõ kardõd bet allizt karrõd pīemdizt. Kōrakat verm võib vȱlda valdzliki-brūnizõst pigātagā mustā sōņõ. Tabār um kattõd sūrd sōra-sūongõdõks, mis vail kazāb lītiži kardidi kōridi. Pȱŗõkš pierz-rougõzt tīlkadõks võidab bäbbōr kōrakattõ, laz kaitsõg siedā kažizõks sōmiz jedstõ. Purrimiz-ambidi um 16 iļīz- ja alliz-lȭga-lū mȯlmõs pūolsõ 4 ja irdistiz näntõn jūrtõ äb ūo. Iedõmiz-ambõd ulātõbõd um sūst nei ku bäbbōr sȭitab purrõ ka vied allõ, bäz ku vež kurkõ tulūks.
Jeldõbkūož
editBäbbōrd jelābõd mingizkõrd vieds, mingizkõrd kūja mō pǟl. Eņtš kuod eitõbõd ne jarrõ agā joug kūolta pǟlõ. Tǟdzi um, ku viedkub aigās kazāb pīemdõ pūkõks līedpūḑi ja pȭzidi (pajḑi, pappõldi ja ōbidi) ja ku vȯlkõ pǟgiņ āina-stōdidi, mis ātõ bäbbõrz pūojlimi tūoitõg. Sõvvõ jemīņ pidābõd bäbbōrd sīedõ āina-stōdidi (vālda ja vīri vigā-kik, rūogõz). Sigžõ mōzõ-gȱžõbõd ne pūḑi ja kuoŗŗõbõd nänt oksidi tōla pierāst. Bäbbōrd eitõbõd midžā agā gubā-piezā. Až viedkub kūoltad um järskõd, siz ne kōvabõd midžā, bet až madālizt sūolimizt kūoltad siedā äb lask, siz eitõbõd gubā-piezā. Perri tǟntõb mudāks kubbõ pandõd säv-gubbõ, mis kuordit võib ulātõ kuolmõ ja diamētõr kim mētõr sōņõ. Midžā-ouk agā piezā ulzõ-lēmi pīlõb vied-pīndast allõ-pūol. Piezās um tallõ temperatūr iļ nuļļõ, vež äb kilmõ ja bäbbōrd sōbõd ulzõ lǟdõ jeij-allizõ vieddõ.
Damād
editSīenkõks, ku bäbbōrd mõitistõb vied-ildõmõks viedkubs kūjjõ äb īeks eitõbõd ne piškiztõn jougūd pǟlõ piezāst allõ-õuvõ dammõ. Mōzõ-gȱžõt pūd tõvūd ja pīgõd ne sidābõd säv ja mudāks. Mingizkõrd tīebõd bäbbōrd kanāldi, midā pids pūḑi viedābõd. Bäbbōrd pidābõd kougõn nei laid ja kierdi õvāks vied-kubīdi, missõn ne äb sȭita damā eitõ, ja neiīž tallõ pūoj-sōņõ kīlmõbidi vied-kubīdi. 5—7 cm diamētõrõks ōbõ bäbbōr gȱžõb mōzõ 2 minūtkõks, bet 10–12 cm diamētõrõks, pū īd īekõks. Mōzõ-gȱžõt pū kilgst ne jāmstõbõd jarā pīgõd. Mingizt pīgõd sīebõd ne pāika-pǟl. mingizt viedābõd jarā eņtš oukõks agā damā jūrõ. Pierrõ īebõd entšvīţliz mūoḑkõks kand ja pū kabāld.
Leţmō bäbbōrd
editBäbbõrz nōgõ um väggi tõurõz, sīestõ ku se um viš, pīemdõ ja knaš. Grūštõt bäbbōr lejā um nei magḑi, ku se vȯļ populārlimi sīemnāiga vōļikšijizt pivši ja sīepierāst jaktīztõ bäbbōrdi vȯltõ väggi pǟgiņ. Āigast perīzõks 19 āigastsadās, bäbbōrd vȯltõ tikkiž ukkõ-sōnd; perrizt laskīztõ mōzõ 1871 agā 1873 paikõ Rauza joug ležgõl Smiltenes. Āigasts 1927 kakš pōŗ bäbbōrdi tūoitõ sīezõ Norvēgmōld ja laskīztõ vāldiž Stende jougõ (Īra joug ar pǟl). Āigasts 1960 tūoitõ bäbbōrdi sīezõ Vāldakrīevõmōstõ, Leišmōld ja Krievõmōld. Paldīž um immõr 80000 bäbbōrt Leţmōl — se um immõr kūs bäbbōr pȱŗõd um aktīvli jegā 10 kvadrāţ-kilomētõrt. Se äb ūo viššīst tieudtõb, mikš bäbbōrd lug um kazzõn . bet paldīž um nēḑi Leţmōl pa-jennõks pǟgiņ ja eitõbõd damidi piškizt ūrgad, jougūd ja kūjastõmiz-tilād pǟlõ ja až mō um tazzi, sūr teritōrij um ōmiļ-jūokšõn. Až vȯlkõ vȯstõjiži, võiks Leţmō mīdõ bäbbōrdi.