Mongolien valtakunta oli šuuri imperija, kumpani šynty 1200-luvulla. Šuurimmillah mongolit hallittih yli 32 miljoonan nelijökilometrin alovehta Aasijašša ta Europašša ta valtakunnan alaisuošša oli melkein puolet muapallon väještöštä. Tällä tavoin še oli pinta-alalta istorijan šuurin yhtenäini valtivo. Yhtenäisistä valtivoista še on ni ainuo, millä on ollun merenrantua kolmella šuurimmalla valtamerellä. Mongolien valtakunta oli olomašša noin šata vuotta. Valtakunnan piälinna oli Karakorum.
Mongolien valtakunnan perušti Temüžin ili Tšingis-hani vuotena 1206, kun hiän yhisti ušiet mongoliheimot yhtenäisekši kanšakunnakši. Hänen šeuruajat vallotettih uušie alovehie ta 1240-luvulla mongolit hyökättih Puolah, Unkarih ta Itävaltah. Šuurhani Ögödein kuoloma vuotena 1241 pelašti Europan vallotukšelta, kun Europašša šotinut mongoliaristokratija palai piälinnah Karakorumih valiččomah uutta šuurhanie. Vuotena 1258 mongolit tuhottih Bagdad, onnakko šuurhanin kuoloma keškeytti tuaš hyökkäykšen. Viimeni hyväkšytty šuurhani oli Hubilai. Vuotena 1294 valtakunta hajoi nelläkši ošakši:
- Batun peruštama Kultaini orda šuvisešša Venäjäššä
- Hülegün peruštama Ilhanien valtakunta Persiašša
- Hubilain peruštama Juan-dinastija Kiinašša
- Tšagatain peruštama Tšagatain hanikunta Keški-Aasijašša