Wp/krl/Leo Tolstoi

< Wp‎ | krl
Wp > krl > Leo Tolstoi

Leo Tolstoi (ven. Лев Николаевич Толстой, Lev Nikolajevitš Tolstoi 9. šyyškuuta (28. elokuuta) 1828 Jasnaja Poljana – 20. pimiekuuta (7. pimiekuuta) 1910 Astapovo) on yksi tunnetuimmista venäläisistä kirjuttajista. Leo Tolstoin tunnetuimpie tevokšie ollah “Šota ta rauha” (1865–1869) šekä ”Anna Karenina” (1875–1877). Tyyliltäh hiän etuštau realismie. Šamoin Tolstoi oli merkittävä yhteiskunnallini ta uškonnollini ajattelija.[1] Leo Tolstoi kuului muata omistajah kreivilliseh Tolstoin šukuh. Hiän šynty Jasnaja Poljanašša, šuurešša šukutilašša, kumpani sijaičči Tulan kuvernementissa Venäjällä. Tila šijoutuu 200 kilometrie Moškovašta eteläh. Hänen tuatto oli kreivi Nikolai Tolstoi ta muamo ruhtinatar Maria Volkonskaja. Leo oli nelläš perehen viiještä lapšešta.

Leo Tolstoi 1908, Sergei Prokudin-Gorskin kuva

Tevokšet

edit

Tolstoi herätti šuurta huomijota trilogijalla ”Lapšuš, poikaikä, nuoruš” (1852–1857). Šiinä kirjuttaja kertou omašta elmäštä. Tolstoin šuuret romanit ollah muajilmankirjallisuon klassikkoja, ka hiän šamoin kirjutti pieniä romanija ta novellija. Tolstoi iče piti parahana romanina Anna Kareninaa (1873–1877), kumpasen aihe on čuikelompi ka henkilöjen luonnonkuvauš šyvällisempi kuin ”Sota ta rauha” -romanissa. ”Šota ta rauha” -romanie pietäh yhtenä Venäjän ja koko muajilmankirjallisuon šuurimmista romaneista.

Lähtehet

edit

  1. Nokkala 1958; Roos 1956.