Wp/krl/Avaruš

Avaruš, kosmossi (muinaiskreikkalaisešta κόσμος-šanašta, ”Muajilma”) on piäošin tyhjyš Muajilman ilmakehän ulkopuolella. Leviekkäli tunnettujen käsitykšien vaštah, avaruš ei ole vain tyhjyš: šiinä on tähtienvälini aineh (enimmäkšeh pienitiheykšiset vetypilvet, molekulit, pölyhiukat), avaruššätiet ta šähkömagniittini šäteily šekä hipotettini pimie aineh.

Raja

Tarkkua rajua Muapallon ilmakehän loppumisen ta avaruon alkamisen välillä ei ole, šentäh kun ilmakehän tiheyš vähitellen harvenou muaperäštä kaipaštuon. Ei ole yhtenäistä arveluo, mitä voit kaččuo avaruon alun faktoriksi. Kanšainvälini ilmailufederatijo miäräsi ilmakehän ta kosmossin välisekši työrajakši 100 km korkevuon (Karmanin raja), šentäh kun tällä korkevuolla aerodinamisen noštovoiman luomisekši on välttämätöintä, jotta lentovälineh liikkuis enšimmäisellä avarušvauhilla, a šen takie lentoliikkehen merkityš katou.

Mistä avaruš alkau?

• 8,2 km merenpinnašta – Kuolomanraja, min yläpuolella ilman happimiärä ei riitä eloššapisymiseh.

• 8,848 km – Muapallon korkein kohta Everest-vuara – korkiemmalla et piäše aštumalla avaruoh.

• 10–12 km – Troposferin ta stratosferin raja (tropopaussi).

• 80,45 km (50 mailie) – Avaruon raja Yhyšvaltojen ilmašotavoimissa. NASA piteliytyy Kanšainvälisen ilmailufederatijon rajua 100 km.

• 100 km – Virallini kanšainvälini ilmakehän ta avaruon välini raja – Karmanin raja (raja aeronautiikan ta kosmonautiikan välillä).

• 110 km – Revontulien alin raja.

• noin 400 km – Kanšainvälisen avarušašeman kiertoratan korkevuš.

• 35 786 km – Geostationarini kiertorata. Tällä ratalla olija sputnikki aina pisyy paikallah ekvatorin šuhteh.

• 320 000 km – Yksi Lagrangen pistehistä, missä Muan ta Kuun vetovoimat ollah yhtä šuuret.

• 401 056 km – Absol’uuttini korkevuon ennätyš, missä oli ihmini (Apollon-13 14. šulakuuta 1970).

• 149 597 870 km – Taival Muašta Aurinkoh. Tämä väli on taipalehien mittana Aurinkokunnašša, šitä šanotah astronomisekši yksikökši. Valo kulkou šen matan noin 500 sekunnissa.

Aurinkokunta

Aurinkokunnašša avaruš šanotah planettojen välisekši avaruokši, mi vaihtuu tähtien väliseh avaruoh päivänšeisatukšen heliopaussirajoissa.