Akonlakši [1] (ven. Ба́бья Губа́, Babja Guba) on entini kylä Karjalan tašavallan Koštamukšen kaupunkipiirissä. Še šijoutu Kiitehenjärven (ven. Kamennoje ozero) rannalla 30 kilometrie Koštamukšešta länteh.
Kymmentaloni Akonlahen kylä mainitah enšimmäisen kerran vuotena 1679. Rahvahan muississa šäilynehen tiijon mukah kylän peruštajie oltih Tuuposen vellekšet[2]. Kylällä oli šuuri merkityš Kal'evalan ta karelianismin šyntyh. Enšimmäisenä šielä kävi Elias Lönnrot vuosina 1832 ta 1833 ta myöhemmin monet muut runolauluperintehen keryäjät. Taitelijat Akseli Gallen-Kallela ta Louis Sparre käytih kyläššä vuotena 1890. Akonlahen perinteheštä kertou Akonlahden arkea ja juhlaa-kirja, kumpasen on kirjuttan Akonlahešša šyntynyt Vilho Jyrinoja[3].
1800-luvun lopušša ta 1900-luvun alušša Akonlakši kuulu Kontokin volostin Munankilahen (ven. Nilmaguba) kyläh. Vuotena 1905 šielä oli 53 taluo, poštiašema, kirikkö, koulu ta 358 eläjyä. Akonlahešta oli yhteyš Šuomeh Kuhmon Rimmin kyläh [4].
Neuvoštovallan aikana peruššettih Akonlahen kyläneuvošto, kumpani kuulu Uhtuon piirih.[3] Akonlahen kyläneuvoštoh kuuluttih Jehrimänvuaran (ven. Ehrinavara), Lytän (Ljuttja), Munankilahen, Märkävuaran (Mokrovary), Šappovuaran (Šapovara) ta Tetriniemen (Teternavolok) kylät. Vuotena 1933 niissä oli 465 eläjyä, kumpasista kaikki oltih karjalaisie. Akonlahešša eli 133 ihmistä. Akonlahen kylän ošie oltih Hukkašalmi, Kallivoniemi, Mihheinvuara, Nakrislakši, Nykyttilä ta Tulliniemi.[5][6]
Šuuren Isänmuallisen šovan (jatkošovan) aikana Akonlahešša šeisottih šuomalaisien joukot. Kylän eläjistä vain oša läksi evakkoh. Šovan loppupuolella monet kyläläiset šiirryttih Šuomeh. Šovan jälkeh Akonlahteh šiirty elämäh rahvaš šeuvun tuhotuista kylistä. 1950-luvulla kylä šanottih ”perspektiivittömäkši”, šentäh kuin kylä šijaičči rajan lähellä ta šinne oltih pahat kulkuyhtevykšet. Vuotena 1958 Akonlahen eläjät šiirrettih Uhtuoh ta kylän rakennukšet poltettih.[7] Akonlahen kyläneuvoššon aloveh liitettih Vuokkiniemen kyläneuvoštoh[8].
Nykyjäh Kiitehenjärven rannat kuulutah Koštamukšen luonnonpuistoh, kumpani on auki turismilla.[7] Kešällä 1994 Akonlahen keškušpaikkah Tulliniemeh ašetettih kyläštä kertoja muistomerkki [9].
Lähtehet
edit- ↑ EKI kohanimeandmebaasi Viitattu 19.8.2015.
- ↑ Pöllä, Matti: Vienan Karjalan etnisen koostumuksen muutokset 1600–1800-luvulla, š. 92–93. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1995. ISBN 951-717-893-X.
- ↑ 3.0 3.1 Vienan runokylät: Akonlahti Viitattu 21.7.2020.
- ↑ Spisok naseljonnyh mest Arhangelskoi gubernii k 1905 godu, s. 198–199. Arhangelsk: Arhangelski gubernski statistitšeski komitet, 1907.
- ↑ Karjalan ASNT:n asuttujen paikkojen luettelo (Vuoden 1926 väestönlaskun ainehiston mukaan), s. 11. Petroskoi: KASNT:n tilastohallinto, 1928.
- ↑ Karjalan Autonominen Sosialistinen Neuvosto-Tasavalta: Asuttujen paikkojen luettelo (Vuoden 1933 väestönlaskun ainehiston mukaan), s. 5. Petroskoi: KASNT:n KTLH, Sojusorgutshet, 1935.
- ↑ 7.0 7.1 Vienan runokylät: Akonlahden likvidointi Viitattu 21.7.2020.
- ↑ Изменения административно-территориального устройства КАССР в 1958—1959 годах Viitattu 21.7.2020. (venäjäkši)
- ↑ Vienan runokylät: Akonlahden nähtävyyksiä Viitattu 21.7.2020.