Ahmo ili kriissa tahi ošma (Gulo gulo) on pohjosešša eläjä niätäeläin. Še on Europan šuurin niätäeläin, jopa hieman mäkryä šuurempi. Še on kaikkiruokani peto, kumpani šyöy ušeičči niise huaškoja. Ahmo on voimakaš ta varovaini ykšineläjä.
_4_kallerna.jpg)
Aikuni ahmo painau 9-18 kilogrammua. Ruumiin pituhuš on 70–86 senttimetrie ta lyhyön, turpien hännän 18–23 senttimetrie. Ahmon takajalat ollah etujalkoja pitemmät, min takie šelkä on kaklava. Ahmolla on leviet käpälät (levevyš 10 ta pituvuš 9 cm), mi auttau šen liikkumista pakšušša hankešša. Ahmolla on šuuret käkrät kynnet ta väkövät näpiet hampahat. Tummanruškie turkki on turpie ta pitkäkarvani.
Ahmo luatiu pešäh juurien alle ili muih rauhallisih paikkoih. Illalla še lähtöy eččimäh šualista. Toisin kuin muut niätäeläimet, ahmo vajeltau ruokua eččiessäh. Ahmo on kaikkiruokani, ka šuurin oša šen ravinnošta kovoštuu huaškoista.
Ahmuo tavatah Šuomešša, Ruočissa, Norjašša, Venäjällä i Aasijašša ta Pohjos-Amerikašša.