Wp/krl/Aasija

< Wp‎ | krlWp > krl > Aasija

Aasija on muajilman šuurin manner šekä eläjäluvultah jotta pinta-alaltahki. Šen pinta-ala on noin 44 miljonua nelijökilometrie: 29,4 % muapallon pinta-alašta ta 8,6 % kokonaišpinta-alasta. Aasija muuvvoštau yheššä Europan kera Eurasijan manterehen. Aasijašša ašuu 4 miljardie ristikanšua, 60 % muapallon eläjäluvušta. Manteren valtauškonnot ollah islami, buddahalaisuš ta hindulaisuš. Pohjosešša Venäjällä on niise hristossanuškuo.

Aasijan kartta

Aasijašša šijaiččou muajilman ylimäini vuorišto, Himalaja. Keški-Aasija on kuivua hiekkamuata, a Intijan niemimualla on äkietä ta koštieta. Pohjosešša Siperissä on luaja yhtenäini havumeččäaloveh, taiga. Pohjosoša on tundrua.