Wp/krl/Šiipiorava

< Wp‎ | krl
Wp > krl > Šiipiorava

Šiipiorava (Pteromys volans) on jyršijöih kuuluja pieni elätti, kumpani on äijän rotn'uah oravua harvijaisempi. Muajilmanluajusešti šiipiorava on kačottu elinvoimahisekši, ka Šuomešša šitä pijetäh vuarantunuona. Šiipiorava liikkuu kiipuomalla (liitämällä), ka ei oikieštah lennä; šen etu- ta takajalkojen välissä on vet nahkani ihopoimu. Šiipiorava šuattau kiivuta läš 50-60 metrin matkoja.

Šiipiorava

Šiipioravan ruumihin pituhuš on 13–21 ta hännän 9–14 senttimetrie; paino on 100–200 grammua. Piä on pyörie ta nenä lačakka. Šilmät ollah muššat, šuuret ta etehpäin työntyvät. Turkki on pehmie ta oravan turkkie pakšumpi. Emäččyt ollah ušeičči isäččyjä šuurempie. Turkki on hopienharmua.

Šiipiorava eläy puissa ta laškeutuu muah vain harvah. Še puoltau kuušimeččie, joissa on niise lehtipuita. Šiipiorava liikkuu piäašiešša yöllä ta illalla. Elinympäristöä ollah vanhat lehti- ta šekamečät. Šiipiorava ei makua talviunta. Še luatiu pešäh puunkoloh 3-12 metrin korkeuvella. Eläin šyöy piäasiešša lehtipuijen veršoja, šilmuja ta havunniekloja, männyn šiemenie, kešällä niise šienie ta marjoja.

Šiipioravat voijah elyä vankina jopa 9-13 vuotta, ka luonnošša elinikä on vain 5 vuotta. Šiipioravua uhatah yöhavukat (pöllöt) ta niäjät.