Wp/guc/Wayuu

< Wp‎ | gucWp > guc > Wayuu

Wayuu Sunüikipüle arawaka Wajiiro (alijunaiki: del arawaco "Guajiro", hombre poderoso) shiia wanee wayuu kusina chejee Mmakat Wajiira, sunain shi’ipoü Palaaka Kariwe soou mmakat Kolomwia siia mmakat Wenesueela; sumüin wayuu nojotsu ein pürunteraa kajamüin tü Wajiiraka su'upalüsu mmakat. Tü wayuukalirüa shiia mioüsuka kusina soou mmakat Wenesueela (Mma'ipakat Suuria) siia Kolomwia (Mma'ipakat Wajiira)

Regiones habitadas por los Wayuu

Suchukuwaje Su'uyashe Wayuu Soou MmakatEdit

Tü wayuukalirü shiia tü pueuloka mioüka soou mmakat Kolomwia siia Wenesueela; sunainmüinsü 8% su'uyashe kepiaka sulü mma’ipakat Suuria siia 45% kepiaka sulü mma’ipakat Wajiira chaa Kolomwia. Sulatirüin 400.000 wayuu soou piamale mmakat; 97% tü wayuukalirü yootusu sunüikika Wayuunaiki, 32% yootusu Alijunaiki siia tü Wayuunaiki. Wanee 66% sunain tü wayuukalirü nojotsu ekirajain solü Ekirajaapülee, sunain juyaa 1993 ayawajunusu su'uyashe wayuu soou Kolomwia tü makaa antusu anainmüin 144.003 wayuu soou Wajiira kolomwiana, sutuma müin shiia tü wayuukalirü shiia mioüsuka wayuu kusina soou Kolomwia siia sunain Wenesueela.

Sumüin wayuu tü suyawaseka shiia tü Eiiru'ku kanainjeka shi'ika wayuu, tü makaa alatitnusu sutuma jiett sumüin suchoinñu.

Suchukuwaje sunain Wuitaa soou su'umain WayuuEdit

Su'umain wayuu antusu sunainmüin 15.300 km² soou mmakat Kolomwia, siia 12.000 km2 sulü mma'ipakat Suuria ein Wenesueela; Sulüpüna mmakat chaa suriiamüin siia wopumüin sunain wajiira (Molümüin sunain Wajiira) jososü waneepiia sutuma nojolüin juyaa; chaa ipüna siia orientalaa sunain wajiira ees juyaapüle sumaa kaika, kaliira (Ipüna Wajiira), tü Wajiiraka jososü, juyaaka ees sunain kashii Septiempüree anainmüin Tisiempüre, sunulia sutuma Wayuu shiia "Juyaapü". Chaa ipüna wajiira münusu masiisa wajiiro, sutuma tü Uuchipüirüa Makuiraa, Jalaa'la, Chiiare, Walitpana (Kojoroo), Kusinetaa siia Uuchi Epitsü; tü uuchika makaa antusu anainmüin 900 m.s.m.n., Chaa suriiamüin sunain molümüin sunain wajiira, awatasu chaa wopumüin tü suwatale wuinka Rankeriia siia orientemüin tü suwatale wuinka limünaa (Rio Limón) pejee sunain Karouya.

pueulo Wayuu kepiasu soou mma Kolomwia siia Wenesueela; pejee sunain Palaaka Kariwe. Shiia wanee mma ein nojolüin juyaa. Sukalia juyaa shiia tü Juyaapüle sunain kashii Septiempüree siia Tisiempüre, suchikeje tü sukalia jemiai siia juyaaka suchukuwaya sunain sukalia Iwa; siia suchikeje nojotsu juyaa so’ü kashii mayoo anainmüin septiempüre

Suchukuwaje Sukuwaipaa Sumaiwa so'ü WayuuEdit

 
Laa'ulaa

pueulo Wayuu shiia antaka sunainje tü kusina Arawaka, waraitapaa shiia chaa sumaiwa so’ü anta anain wanee mma sumüin; tü Arawaka ounusu supünalü Amasoonia siia anainmüin Antiyas, so'ü juyaa 150 nupülapü Küristoo.

Sa'apain sumüin sukuwaitpaa tü alojaa uchii siia alojaa jimee siia tü apünajaa ein anaain supüla apünajaa soou Wajiira chaa suriiamüin sunain mma. Tü shipiaka sumüinsu supüshuwale apüshika, tü makaa erajunusu sukaa anulia maloka.

Sun'tapa tü alijunaka Euroopaje chaa sunain siküla XVI, tü wayuukalirüa nojotsu amülolüin sutuma tü alijunaka, tü makaa alaatusu suchikeje sujutalapaa sukuwaitpaa Kolomwia siia Wenesueela sunain tü Indepentensia. Sunain tü makaa kapülashatasü Sutchempala Wayuu kusina kajamüin tü alijunaka atkasu sumaa wayuu, tü alijunaka nojotsu akanajüin, kamüshesu sutuma sutchenka wayuu. Sunain juyaa 1800 münusu so'ü sukuwaitpaa wayuushataka ee nojolüin shirajüin kassa anüipaa suliia wajiira; ees so'ü kai tü makaa shiia 10.000 sumaa Mütiloones (Shiiairüa 1.800), Chimiyas, Wajiiros, Archuwakos, Tuupes siia Kusinaas. Sunain münusu ein 40.000 ain.

Tü wayuukalirüa su'umainsü sumaiwa Marakaaya chaamüin Suwatale Wuin Poolü (alijunaiki: Rio Hacha) erajunusu sukaa anulia Wajiiro sutuma alijuna siia tuwaneirü wayuu kusina; tü kajutka main so’ü kai makaa shiia tü wayuukalirüa. Sunain tü siküla XIX tü kowierno chejee Kolomwia siia Wenesueela ainjusu kassa supüla awanaja sukuwaitpaa wayuu siia supüla amojuja sutchen soou mmakat Wajiira, so'ü juyaa 1841 su’uyashe wayuu shiia 18.000 wayuu, sunainjesu 3000 wayuu toolo supüla atkawa, tü alijunaka shirajüin sukuwaitpaa wayuu kaa müin jashichin niia so'ü nu'umain, pasanain sunain siküla XIX tü wajiiro (Sutuma alijuna "Wajiiro" münusu nee wayuu kusina eke ein soou mmakat) sulatirüin 90.000 siia 150.000; sunain juyaa 1858 tü wayuukalirü antusu anainmüin 35.000 siia 40.000 Wayuu.

Tü sainraka tü Kowierno Wenesueelajetü sumüin wayuu alaatusu so’ü juyaa 1830, tü kowierno sukumujüin kuattera su’upalü mma soou Marakaaya, supüla apattajera wayuu sunainje su'umain siia ajutaa suchiiki wayuu chaamüin mmakat Wajiira, sunain juyaa 1893 tü wayuukalirü ounusu chaamüin ipüna sunain mma wajiira sutuma alijuna; musiia sukuwaitpaa wayuu chaa mmakat Kolomwia sutuma alijuna. Suchikeje tü makaa, tü alijunaka sa'apain su'umainpüka wayuu sumaiwa, müin sain Marakaaya.

Sun'tapa alijuna chejee Euroopa, atkasu sumaa wayuu so'ü su'umain kajamüin tü mmaka anaashatasu supüla apünajaa kassa. Tü wayuukalirü nojotsu apüin su'umain, suwanajain nee so'ü mürüt; kaa'ulaa, anneerü, pa'a siia eke ein sumana alijuna. Sunain atkawaaka supüla ajutala sukuwaitpaa Wenesueela siia Kolomwia, tü wayuukalirü anaas sumüin kajamüin motüsuu sain alijuna asutaa su'umainkat.

Sunain amioüjain mmakat Repü'pülikat Kolomwia siia Wenesueela, tairu asünain su'umain wayuu ayatusu soou mmakat sunain sukuwaitpaa. Joolü tü sukuwaitpaa wayuu aimajunusu sutuma mmakat Repü’pülikat Kolomwia siia Repü’pülikat Woliwariana je Wenesueela, eipaa tü Outkajawa Moloüsükalü Natuma Putchipü'üirua siia eke ein so’ü aimajaa sukuwaitpaa Wayuu.

Suchukuwaje Shiiatain Wayuu so'ü Shi'ikakaEdit

Shiiatain wayuu shiia aruleja mürüt tü makaa kapülashatasü so'ü siküla XVI siia XVII; tü mürütka wowinaa shiia kajutka main soou mmakat Wajiira, kaa ees amojujain sutuma miiasü siia jaamü chaa wajiira. Tü eirükukalirü ees jeraa sumanaa (alijunaiki: Marca de Hierro) soou mürüt sumanaaka, tü jeraaka ainjunusu sukaa shiakua Eiiru'kuka so’ü wayuu. Shiia tü kaa'ulaaka maimaka soou mmakat wajiira, tü kaa'ulaaka arülejunusu so’ü maimain shiia so'ü 100 anainmüin 150 shiiki kaa'ulaa, eesia'jee waneeyan mürüt müin tü pa'a, ama'a, püliiku.

Sumüin wayuu tü pa'aka shiia tü mioüka washirakaa sumüin wayuu siia kanainjeka anaawa so'ü akuwaitpaa; tü pa'aka aikünusu siia apanusu supüla awanajaana sunain kassa, supülasu awalaja jieyuu, asulüjuna so’ü kassa, awalaja müjaa sumaa waneeyan apüshi sunain atkawaa, sunainsü ouktaa siia anajawa jiipü.

Chii arülejakai nikirajain nuchoinñu sunain atijaa so'ü aruleja mürüt siia sunain aimajaa tü apaainka (Japaain) (alijunaiki: Huerto) sulü tú makaa apünujunu’su: maikii (Maíz), ai'i (Yuca), wiirü (Ahuyama), merünaa (Melón) siia kalaapasa (Sandia).

Tü shiiatain wayuu maimasü müin sain tü; alojaa jimee, tü aikawaka kassa, ainja süi, susu, kanasü siia ekaa sumana wayuu. Ayataa sunain karwon chaa so'ü Kareejon (Sa'ajapülüsu Exxon siia tü Glencor), tü Wasaree supülasu Tatko siia tiwitiwe sumaa tü makaa ekerotusu supüla ayatawa tü ayatawapüle "Ayatawacoop" sumüinsu wayuuirüa; tü Ayatawacoop shiia supüla aikawa Kasolinaa siia kanainjeka Petürolio chaamüin mmakat Wajiira, sunain tü ayatawa tü makaa ees 1200 kanainjeka wayuu siia 80% wayuuirüa. Soou mmakat Wajiira ees tü aikawaka I'chii (Sal) chaa soou mma Manaüree, tü makaa supülapüsu suntüin tü alijunaka chejee Epaainya. Sun'tapa tü alijunayuko su'sutein suliia Wayuu, alijunaka nojotsu sukanajüin; sutuma makaa ayatasu nee sumaa tü wayuukalirua. Sunain juyaa 2005 suchikeje atkawaa siia yoota so'ü sukuwaitpaa i'chiipüle, sajapülüsu wayuu suchukuwaya; joolü tü alijunaka su'sutüin suchukuwaya.

Sukuwaitpaa WayuuEdit

Tü wayuukalirua eitajüshii siia ayawatunusu so'ü Shiiru'ku. Sulü tü pueulo wayuu eyuliia chii alüwatakai sunain wanee kassa so'ü mujaa akuwaitpaa, niia chii Pütchipü'ü eikaja'kai wanee anüiki; supüla anaatiraa atkawaa soujee tü apüshikalirua. Sunain tü apüshika, shiia tü jiettka alatirakaa sukuwaitpaa shiiru'ku sumüin suchoinñu.

Siia tü katchenka anüiki niia chii alaa’ulaa (Tío) so’ü ni’ika kajamüin nüshaa nuwala; tü apüshika sutuma toolo nüshii (Padre) erajunusu sukaa anulia O’upayuu, sunain wanee kassa tü piamaleyan apüshika outkajasü supüla ayurajaa tü makaa sutuma wayuu erajunusu sukaa anulia Yaanama Chii toolokai ees supüla maimain nuwayuushe. Sunain amürajaa, chii toolokai yootüinjachi sumaa süshii jiettka sii nojolen müin, yootüinjachi sumaa sulaau’laa jiettka; sunain wanee A'apaja, so'ü tü makaa antusu supüshi piamaleyan, yalejee eitanusu wanee kai supüla awalaja Su’upaünaa jiettka sukaa Tu’uma, kakuna, oroo, mürüt müin sain; kaa'ulaa, anneerü, pa'a. Tü apünusu sumüin chii süshiikai jiettka, yaleje eitajanusu sumüin apüshika siia soushii jiettka.

Tü wayuukalirua kepiasu sulü wanee michii Rankeriia, wattawasü pichiika chaa wajiira, siia kepiaka pejein shiia apüshika so'ü eiiru'ku; tü arülejaka shiia kajutka ayatawa soou mma wajiira, chii ekaa maima mürüt nümana washiirü, kajamüin sumüin wayuu tü mürütkana shiia supüla washirakaa; tü jieyuuko ayatasu sunain ainja süi, susu siia eke ein sumana wayuu. Chii kajutka wayuu sulü wanee apüshi niia chii Piachiikai; kamanakai sutchen nusheyuu (alijunaiki: Espíritus), siia lapüt sutuma tü lania; sumüin Wayuu tü sainkaa (Alma) ouktusu, yootusu sumaa sulü wanee lapüt. Ma'leiwa niia chii kainjuikai supüshuwayale soou mma; Pülowi shiia müjulasuka jiett; Juyaa niia tata chaakai sirumalü; Chansetaa, Akarakuii siia Ke’erali shiia sumüluin yooulüja; Yoolüja niia müjulasuka sumüin wayuu. Sumüin wayuu tü sainkaa ouktusu, ounusu chaamüin Jepiramüin (Cabo de la Vela) ein jimatüin sainkaa ouktusu sunainmüin ni’utnüin supüla Anajawa (Ayulaa Jiipü), suchikeje tü makaa tü sainkaa ouktusu wattatasü ounüin

A'ttaalee EmüinreeEdit