Wp/guc/Wayuu

< Wp‎ | guc
Wp > guc > Wayuu

Wayuu (alijunaiki: "Guajiro", 'hombre poderoso' 'persona') naya naa wayuukana koumainka mmakalü Wajiira, palaamüin shi'ipoujee palaaka Kariwe iipünaa sünain mmakalü Kolompia jee müsia mmakalü Wenesueela; akatajaanüsü noumain natuma naa alijunaka cha sümaiwa, akatsa'a namüin naa wayuukana nnojotsü kasa eekai akatajaain nakua'ipa suulia noumain. Naa wayuukana naya müinma yaa naa kojuyaka akua'ipa sainküinpünaa tü mmakalü, sükajee mainmain naya soo'opünaa tü mmakalü. Kawachirasü nanülia naa wayuukana cha'ya wattapünaa eere antüin süchikuwa nakua'ipa chamüin Marakaaya jee Süchimma.

Regiones habitadas por los Wayuu

Süchiki nouyasee naa wayuukana soo'opünaa tü noumainkaEdit

 
Laülaa wayuu alatitka tü e'irukuuko

Naa wayuukana naya naa mülo'ushiikana wayuu kepiakana sulu'u mmakat Wajiira, süpülapünaa sükumajaanüin Kolompia otta müsia Wenesueela. Müinma yaa naashin naa ayaawajüshiikana wayuu sulu'u Kolompia DANE no'u chi juyakai 2019, eeshi maka 380.460 wayuuirua. [1] Otta naa wayuukana sulu'u mmakat Suuria, nulu'u mmakai Wenesueela, saashin naa ayaawajütka wayuu INE, eeshi maka 413.437 wayuuirua. [2]

Sulu'u mmakai Suuria naya 8% wayuuirua eekalü kepiain soo'opünaa mmakat, müinka tia mmakai Wajiira, Maara, Almirante Padilla, Marakaaya, Jesús Enrique Losada, Rosario de Perijá, Machiques jai'tairua chapünaa Catatumbo, Cabimas jee müsia Karaaka. Otta sulu'u tü mmakat Wajiira soo'opünaa Kolompia naya 48% wayuuirua kepiakana sainküinpüna mmakat, müinka Barrancas, Distracción, Fonseca, Maiko'u, Ichitkii, Manaure jee Süchimma.[3] Naa wayuukana aashajaashi wayuunaiki, tia shia nanüiki waneepia süpüla yoota namaa naa waneeirua. Eeshi naa eekai atüjaain aashajawaa alijunaiki, müinka naa tepichikana otta naa jima'aliikana jee majayutnuu sutuma nekirajaanüin süka alijunaiki. Müinma yaa eeshi wayuu eekai nnojoluipa'a aashajaain wayuunaiki, sükajee a'wanajaain tü akua'ipaka isaipa'a nachiki yoota sümaa natuushinuu jee noushinuu cha Wajiira.

Naa wayuukana koumainshi jee eesü e'irukuu nama'ana süpüla kayaawasein jee kojutuin nakua'ipa namüin napüshi, sünain tia akua'ipaka naya naa jieyuukana naa alatitka tü e'irukuuka sümüin süchonyuu. Tü e'irukuuka kayaawasesü süka wanee ejeerajuushi otta eesü amuyuu nama'ana sulu'u suumain nei.

Süchikuwajee wunu'upanaka jee mmakat cha wajiiraEdit

 
Wane laa je jamüche'e

Saja'apüin noumainka naa wayuukana sulu'u Kolompia shia 15.300 km², otta sulu'u mmakai Suuria shia 12.000 km2. Sulu'u noumain naa wayuukana mainma sukua'ipa chi juyakai otta tü wunu'upanaka sükajee eein mma eekai iipünain jee eekai wunaapüin. Wanaawasü tü mmakat jee ayatüsü sukua'ipa suulia tü nakumajüinka naa alijunayuuko süpüla akatajaanüin naa wayuukana cha sümaiwa. Tü nayaawaseka süpüla apünajaa nia chi juyakai, nüntapa'a eeshi wayuu eekai nuusain tü na'apainka süpüla apünajaa maiki, kepeshuuna jee ai shialen. Tia ai'nüsü süpüla aapawaa nükoloin juyakai namüin wayuu. [4]

Mülo'u ma'in noumain wayuu, o'ttusu chejee palaakai Kariiwe jee müsia chejee ai'rainmaruu (Punta Gallina amünakalü), antüsü chamüin San Juan del Cesar cha uuchimüin jee cha Wenesueela eesü wayuu eekai kepiain soo'opüna uuchi müinka naa wayuukana kepiaka cha Wayuuma'ana[5] jee eeshi wayuu cha Machiques otta wattapünaa. Sutuma tia, mainma sukua'ipa noumain na wayuukana, eesü mma eekai josoin ma'in, eesü mma eekai jasaishaatain, eesü eekai waneepiain tü juyakai müinka saa'in cha Awana jee Fonseca, sutuma tia wüittusü weinshi tü mmakalü. Otta cha palaajee eesü mma eekai nnojorüleein chi juyakai, antawaishi ne'e waneetua sünain juyaka, eesü mma eekai sotpain palaaka jee eesü mma eekai iipünain müinka cha Nasareth jee Makuira. Icha'ya sulu'u mmakai Suuria eeshi wayuu eekai kepiain sotpa'apünaa palaakai Kariiwe jee sa'ato'upünaa Lamuunakai Marakaaya. Piamasü süchii alatakaa soo'opünaa noumain wayuu, müinka saa'in chi Süchii Rankeriia (pejee sünain Süchimma, Kolompia) jee chi Süchii Limuuna (pejee sünain karo'uya, Wenesueela), otta eeshi chi süchii Kachirii jee waneeirua eekai motsoin.

Tü wunu'upanaka a'wanaja'waisü sutuma sütsüin tü wüinka, eesü eekai kekiirain wüin palaasü müinka tia manglares amünakalü; eesü yosu, jamüche'e, wuraichi, aipia jee wunu'u eekai asotüin soo'opüna mma eekai josoin jee alin shi'iree juya, süpüshua'a wunu'upanaka tia kojuyasü cha palaamüin sünain nounain naa wayuukana. Otta cha uuchejee sünain eesü wunu'u kekiiraka juya waneepia otta eekai cho'ujaain amüin wane mma eere nnojolüin josoin ma'in müinka tü majayut, monko, kane'ewa, ai, jee kasa eekai apünajünüin.

Süchikü nanülia wayuuEdit

 
Wayuuirua sünain alapajaa cha Wajiirü

Naashin naa achajaaka sukua'ipa wane kasa chejee sümaiwajee, tü shikiika nakua'ipa otta nanüiki naa wayuukana shia tü Arawak.[3] Tü arawak shia tü anüikika eetajütka süpülapünaa o'ttüin tü wayuunaiki,[3] müsü sukua'ipa müshii naa e'raajaka süchikimaajatü. Naa aashajaaka arawak cha sümaiwa o'onooshi chejee Amasoonas (uuchejee nünain mmakai Ameerika) süpüla nüntüin mapan sünain mmakalü Wajiira, naapaaka mmakalü namüin jee achecheraashi saa'u süpüla eein nama'ana müinma yaa.

Nantaiwa'a naa wayuukana cha sümaiwa, tü na'yataainka shia olojoo kasa süpüla neküinjatüin müinka saa'in irama jee mürüt eekai eejatüin soo'opünaa tü mmakalü. Sükajee nnojotpüin tü kaa'ulaka jee tü pa'akalüirua. Mapan, naa wayuukana naapaain sukua'ipa tü olojowaaka jime, jee apünajüshii eeiwa juya. Tü nakotchajaka mapan, na'wanajaain sümaa wayuu eekai ka'attian, süpüla tia, ne'ikajüin tü eekalü nama'ana namüin naa apünajütkalü nemia, aapünaa müsia namüin tü cho'ujaaka süpüla shiiwanain tü neküinka. Kakaliashii naa wayuukana sünain tia a'yanamajaaka jee sünain olojowaaka neküin, jee na'wanajaain süka ichii mapan, süpüshua'a tia alataka süpülapünaajatü na alijunayuuko.

Nantaiwa'a naa alijunaka mapan, chejee Euroopa no'u chi siiküla XVI, antiraashi naya namaa naa wayuukana, eejani naa wayuu namaiwajatüka soo'opüna tü mmakat, kojuyashii naya jee eejiraashi naya sümaa naa alijunaka suulia nasütünüin tü noumainka. Natüjaatülia aa'u nantüinjana naa alijunaka nama'anamüin sutuma nanüiki naa outsu, lania jee sutuma nalapüin, nachiaain paala naseyuu. Sükajee tia, naa wayuukana nain'majüin noumain jee nnojoishi oonoin sümaa nachajaaka naa alijunaka, mapan tia antirawaaka o'ttusu sünain wane ashutaa mülo'u no'u chi juyakai 1769 eere ayulaanüin naa alijunaka suulia noumainka jee a'ajünüsü nepia. [6]

Naashin chi wayuukai Weildler Guerra, naa wayuukana nnojoishi emeejünüin natuma naa alijunaka, aka jamüin, eesü eejirawaa otta aashiajawaa sutuma wayuu, naa wayuukana na'inmajashaatüin tü noumainka.[7] Shiaja'a ne'e mapan sukumajaanapan sünülia Wenesueela jee Kolompia kasitka atuma sükatajaanüin noumainka naa wayuukana, akatsa'a nnojotsü kojutuin tia akatajawaaka namüin wayuu, ayatüshii ne'e naya waraittuin jee kanüliain natuma tü noumainka.

Mainma kasa alataka namüin naa wayuukana, naa alijunaka nnojotsü nacheküin kojutuin ma'in nukua'ipa wane wayuu, na'anüülasü nujutu wayuu jee achumajushii sutuma eein washiraa soo'opüna noumain wayuu. Naya aluwataweeshikana soo'opüna mmakat, jee natke'erüin wayuu süchiirua nneerü jee süchiirua karalo'uta. Naa shikiipüko mmakat Wenesueela jee Kolompia mainma kasa naa'inraaka süpüla awasütaa nukua'ipa naa wayuukana jee süpüla ma'awain naya suulia tü ni'irukuuko süpüla naju'ituin jee motuinjatüin naa'in tü suuraka nakua'ipa sulu'una noumainka.

Na'yataain naa wayuukanaEdit

 
Wayúu oikkaasü cha Marakaaya

Mainma na'yataaka anain naa wayuukana müinma yaa, sükajee a'wanajaain sukua'ipa mmakalü jee tü sukua'ipaka a'yatawaaka. Cha sümaiwa tü wayuukalüirua a'yataashi sümaa epijaa mürülü jee apünajaa wunu'u na'atiain sulu'u na'apainrua. Tü epijaaka mürülü shia wane a'yatawaa nashataka süchiirua alijuna, sükajee nayain naa antitka palajana tü mürütkalüirua maka saa'in kaa'ula, anneerü, pa'a, katio'u, jee kasa süpüshua'a mürülü eekalü süma'ana wayuu müinma yaa. Otta süpülapünaa alijuna, naa wayuukana olojopü'üshi irama jee mürülü sainküinpünaa mmakalü, jee palaapünaa olojopü'üshi jime otta mapan na'wanajapüin sümaa eküülü jo sümaa na'atiain wayuu cha uuchejee.

Shiasa'a mapan, antüshi naa alijunaka sümaa nakorolo, süchiiruajee tia naa wayuukana nashatüin otta noo'ulaküin sukua'ipa na'yataain naa alijunaka jee naapaain nakorolo alijuna süpüla nama'anainjatüin sünain nakua'ipa. Sutuma tia, yaleetajaasü najutu otta nawashirüin wayuu süpüla aainjaa kasa müinka saa'in wane alapajaa, ayulaa jiipü, mi'iraka otta wane outkajawaa eere cho'ujaain shikiira kasa. Nakua'ipajaasü mapan tü epijawaaka jee kama'anawaaka koroloirua.

Müinma yaa, naa wayuukana a'yataashi sünain eekai eein. Eeshi wayuu eekai ekirajüliin, tottoolü, pütchipü'üi, oikkaalin jee mainma kasa na'yataaka anain wayuu so'uka'i. Naa wayuukana ekirajaashi mapan süpüla eejiraain naa'in sümaa alijuna suulia nnojorüleein wayuu eekai kekiin süpüla nakaalijain nüpüshi jee natunajütü. Eesü wayuu o'unaka wattamüin sünain a'yatawaa jee sünain ekirajawaa süpüla anain nakua'ipa, sutuma tia, na'aya wayuu eekai wattain akua'ipa jee nanülia sutuma tia.

Otta, eesü wayuu eekai a'yataain sünain aainjaa süi, katto'ui, susu, jee kasa aainjünaka süka ajapü natuma naa jieyuukana süpüla noikkaain namüin naa alijuna eekai kamalain amüin jee na'aya eekai naluwataain wattamüin. Otta cha Manaure eeshi wayuu a'yataaka sünain akotchajaa ichii.[8]

Pütchi soo'omüin süchikimaajatüEdit

Shi'ipajee sukua'ipaEdit

  1. Ayaawajia nanülia na wayuukana sulu'u Kolompia
  2. Ayaawajütka wayuuirua Wenesueela INE
  3. 3.0 3.1 3.2 Süchiki wayuu natuma ONIC
  4. Wunu'upanaka sulu'u mmakai Wajiira
  5. Viveros de las comunidades Wayuu: Wayuuma'ana y Kasuusain
  6. Ashutaa natuma wayuu no'u juyakai 69
  7. de Riohacha, fundación y desarrollo de la ciudad portuaria de La Guajira
  8. Ichiika cha Manaure: Na'yataain na wayuukana