Wp/guc/Woumainkat

< Wp‎ | guc(Redirected from Wp/guc/Wajiira)
Wp > guc > Woumainkat

Woumainkat Wajiira (alijunaiki: Nuestra Madre Tierra Guajira) Shiia sunulia mmakat Wajiira sutuma sunüiki Wayuu, tü mmakat shiia ein kepiain tü wayuukalirü cheje sumaiwa sunainmüin joolü siküla XXI

Antushi Jayaa Wajiiramüin
Maapa Wajiira

Tü Mmakat Wajiira shiia palaamüinshata'su soou Ameerika Uuchimüin, antunusu anain wuimpeje sunain Kolomwia siia wopumüin sunain Wenesueela. Tü sumioüshe mmakat shiia 25.000 km², chejesü Palaa wuinka Manaüree sotpaa Palaaka Kariwe chaamüin Wuinka jimataka Kalawosoo sotpaa Sugolfoin Wenesueela.

Sutuma tü politikat tü mioüka sa’ataa wajiira sunainsü Kolomwia sulü tü mma’ipakat Wajiira, siia joüchon sa’ataa sumanasü tü mma’ipakat Suuria soou mmakat Wenesueela.

Chaa sajalajapa siküla XIX, Wenesueela siia Kolomwia ashutirasü so’ü kamanaa tü mmakat Wajiira. Suchikeje tü atijaka supüla tü makaa so’ü juyaa 1881 sulatirüin mmakat mioüpüna sumüin Kolomwia; siia so’ü juyaa 1941 münusu suchukuwaya sumüin.

Suchukuwaje Mma sunain Wuitaa soou WajiiraEdit

 
Uuchi Epitsü
 
Wuinka Karouya

Suchukuwaje Wuinka Soou Mma Wajiira

  • Palaa Castiyetee
  • Palaa Kalinaaka
  • Palaa Espataa
  • Kawoo Chiwakoa
  • Palaa Pottete
  • Waiaa Wajiirao (Bahía de el Guajirao)
  • Insinataa Kalowosoo (Ensenada del Calabozo)

Uuchipüirüa soou Mma Wajiira

  • Uuchipüirüa Makuiraa
  • Uuchipüirüa Perijaa
  • Uuchipüirüa Kojoroo
  • Mma’apüle Torooa (Médanos de Toroa)

Suchukuwaje Juyaapüle soou Mma WajiiraEdit

 
Uuchipüirüa Wajiira juyaapüna
 
Molüpüna sunain Wajiira

Sutuma pejein sunain Palaaka, antusu joktai soou chejee ipüna so’ü Palaaka Kariwe, chejee Sugolfoin Wenesueela siia Antiyas Senturion; tü makaa antirasu soou mmakat, sunainmüinjasu uuchika ipunamüin siia molüpüna nojotsu sutuma tü joktaika sülujüin chaamüin soou uuchika, tü sushawalajie wuin siruma juyaa sunainsü Uuchipüirüa Newata Santaa Matta (alijunaiki: Sierra Nevada de Santa Marta) sutuma müin shiia ees maima juyaa soou Uuchika siia molümüin ees juyaa ka’kaliasü.

Sutuma tü makaa tü shiakuwa Wajiira nojotsu ayatüin, kajamüin nojotsu ayatüin juyaaka soou mma; soou Wajiira ees Serwa Juyaapüle chaa pejee sunain Uuchipüirüa Newata Santaa Matta, tü juyaaka antusu sunainmüin 3.000 mm so’ü juyaa, siia tü molümüin soou Wajiira tü juyaaka nojotsu sulatirüin 300 mm sunain juyaa.

Pasanain sunain mmakat Wajiira, ashalasü tü Makuiraa, wanee uuchipüirüa sumioüshe antusu anainmüin 900 m ipunamüin, yalaa ipüna ashawalasü tü sirumaka antaka ipünajee so’ü palaaka, chaayan soou uuchika Makuiraa ashakatusü sirumaka sunainmüin mmakat, tü makaa erajunusu sutuma alijuna müin; Woske sumaa Niepüla (Bosque Nublado), tü sumioüshe tü makaa antusu anainmüin 250 km, siia aimajunusu sutuma tü kowierno sukaa anulia ¨Patkee Mmakat Natüralaa Makuiraa¨

Sukuwaitpaa Shiakuwa Mma WajiiraEdit

Tü Uuchikalirü juyaapüle soou, chejee Makuiraa, Uuchipüirüa Newata Santaa Matta siia ekaa soou suwatale wuin Rankeriia, ajuittaka chejee Santaa Matta chaamüin suwatale wuin Hachaa, waneejatü sukuwaitpaa suliia supüshika wajiira kajamüin ees mma josooin siia mma ee chülüin sutuma juyaaka Soou mma wajiira maima sukuwaitpaa sushawalajie wuin, tü makaa shiia tü Jaweii supülasu o’ojaa, usünaa, asiraa kaa'ulaa siia mürüt eke ein, sotpaa ee alatüin palaaka, akumujasu Jaweii, possa siia ein anta anain wuin jemetsü siia wuin palaasü.

Soou tü wuinka palaasü wuitusü pülanta Mankülarü, chejee wuinka Karouya chaamüin palaa kolomwiajetü; antusu uchiikai karaai, pülamenko (Phoenicopterus ruber) siia uchii palaajetüka, tü uchiikai makaa ees 80 km mma ein sushawalai sun’tapa chejee wattapüna

Ekaa sumaana mma Wajiira supüla ayataaEdit

 
Püruntera sunain Kolomwia, achekajune neerü

Tü Wajiira chejee Kolomwia siia Wajiira Wenesueela kepiasu Wayuu sulü sunainje akalia Pürekolonpina, tü Wayuukalirü shiia wanee wayuu kusina soou Ameerika Uuchimüin katchenka soou su’umain suliia tü alijunaka chejee Europaa, ayaa’tusu yootüin sunüikika; tü Wayuunaiki, ayaa’tusu sukuwaitpaa so‘ü mmakat, kaa eipaa sukuwaitpaa alijuna sumana tü nojotsu kassain supüla mooto’ain tü shimüinsuka akuwaitpaa Wayuu.

Tü apütaka sunainje sukuwaitpaa alijuna sumüin wayuu shiia tü mürülaka anneerü, kaa'ulaa, pa'a siia amaa; tü mürütka tü, shiia kanainjeka washirakaa soou Wajiiraka siia tü makaa arülejunusu soou mma

Chaa wopumüin suriia soou pürowinsia Padiyaa ees Wayuu metiisa (alijunaiki: Guajiros Mestizos) sutuma kachonñusu sumaa alijuna chejee Euroopa; tü wayuuko makaa su’umainsü tü mmakat siia apünujusu sulü, roo, mawui siia eke ein sulüpüna mma Rankeriia Chaa juyaa 1980 antunusu anain soou Wajiiraka sulü tü Kareejon; tü karwon, petürolio siia kaasü, sutuma makaa soou mma wajiira antusu maima alijuna supüla ayatawa; tü nojotsu anaain sumüin wayuu kajamüin müliasu sutuma ayuule sukaa erüttusuka siia antusu waneeyan akuwaitpaa suü sutuma tü alijunaka.

Joolü soou mmakat Kolomwia siia mmakat Wenesueela eitanuipaa wanee Patkee Eolikat; ayataka sumaa sutchen joktai antaka chejee palaaka, tü supülasu antiraa korientaa soou mma wajiira, tü palajana patkee soou Wenesueela eitanusu chaa mma walitpana (Cojoro)

Suchukuwaje Mma WajiiraEdit

- Mmakat kanainjeka: Kolomwia (Mma’ipakat Wajiira) siia Wenesueela (Mma’ipakat Suuria)

- Jalaasü antuna anain: Ameerika Uuchimüin

- Palaa: Palaaka Kariwe

- Sugolfoin: Palaapuna Kalowosoo (Sugolfoin Wenesueela)

- Sumioüshe Mmakat: 25.000 km²

- Sulaktain: 115 km (SO-NE)

- Sukordenatain: 12°00′00″N 71°30′00″O

- Antushikai anain: Alonso de Ojeda (1499)