Wp/guc/Tü aashiajawaa su'utpünaajatkaa 69

< Wp‎ | guc
Wp > guc > Tü aashiajawaa su'utpünaajatkaa 69

Tü aashiajawaa su'utpünaajatkaa 69 (Alijunaiki: "La Rebelión del '69") tia shia wanee eejirawaa alatakaa sünain wanee atkawaa namaa na alijunaka antaka watta'aje. Sünain tü kasachikika tia eere outkajaain wayuu süpüla eejiraa, eesi naya akanajüin.

Eejirawaa sünain atkawaa

Jaralii naya wayuukanaEdit

Na wayuukana (guajiros müshi na alijunaka), antüshii wajiiramüin su'utpünaa juyaka 150 n. k., sünainjee nakua na arawaako, antaka chejee Amazonia, otta o'unushi chamüin Antillas. Na kepiapükana sulu'u mmakat wajiira o'unushii sutuma nantüin na wayuukana nama'anamüin otta na'akamüin müinka naa'inrua caquetíos, guabecunaes (wiwas otta kogui), palaajewaliikana, na kusinakalirua kepiapükana soo'opünaa uuchikalirua Makuira. Na wayuukana ojutuushi mapan najapülu'u alijunaka mapana sünain tü siikula XVIII natuma na kurinko otta na alijunaka antaka Holanda je Püransia. Cha sümaiwa aashajapüshi na alijunaka müinka naa'in chi virrey Pedro Mesía de la Cerda sünain chi juyakai 1969 eesü maka 20 miirü wayuuirua süpüla atkaa. Mapan ayaawajünüshi wayuu süka eejatüin ne'e 30.000 je 40.000 wayuuirua outkajaasüka, sünain tia eejatü maka 10.000 wayuu tooloyuu. Sulu'u tü ashajuushika Recuerdos de mis viajes a la Guajira y noticias recogidas de Paso (1874) müsü sünüiki, na wayuukana akotchajiraashi naya sulu'u kanüliasü mayaa: sapuana, kosina otta kusineeta, naya atkaapüka palajana namaa alijunaka sutuma pejein naya sünain Karo'uya je sutuma pejein naya sünain alijunapia'apaka akumajaanaka sulu'u noumain.

saashiainchikimaajatü wayúu motusu aa'in su'utpünaajatü tü taashi akuwa'ipa namüin wayuukana.