Wp/guc/Sükalia Mmapaapünaa wattapüna'aya wayuu atamüinree jierü

< Wp‎ | gucWp > guc > Sükalia Mmapaapünaa wattapüna'aya wayuu atamüinree jierü

Sükalia Mmapaapünaa wattapüna'aya wayuu atamüinree jierü (alijunaiki: Día Internacional de la mujer indígena) shiia kaiká ein anatitnüin sukalia jieyuu. Chaa kai 5 (Jaraí) Settiempüre so'ü mmakat supüshuwale.

Toüshi sumaá Sülüin

Tü sukalia jiett akumunujusu sünain Tü Piantüa Outkawa Sutuma Ayatasuka So'ü Sukuwaitpaa Jieyuu chaa 1983, Chaa Tiwanaku so'ü Mmakat Woliiwia; tü makaa shiia sunainje sainjala Bartolina Sisa, jiett Aymara meinmolojusu, atkasu so'ü áanaka sumaá alijunaka müliaka atuma wayuu sumaiwa, tü alijunakalirúa antusu so'ü kusinaka Aymara supüla süsünain kassa sumana. Bartolina Sisa ouktusu sutuma alijuna (Españoles) chaa kai 5 (Jaraí) Outuuwüre so'ü juyaa 1782 chaa La Paz so'ü mmakat Woliiwia.

Bartolina Sisa shiia shikika palajatuka so'ü kusinairú Aymaara, anashatasu sunüiki sumüin suwalayu yóotusu so'ü atka sumaa mujulasuka sumüin supüshi. Sukuwaitpaa nayulian La Paz katouyulian sutuma sainjala, Bartolina ataunusu, muliashatasu atuma, suchikeje ouktunusu'sain. Shiia tü Sunainjeka Jieyuu:

1.- Tü jieyuu Wayuu ees supüla sulatirüin Sukuwaitpaa, Sunuiki, Shiatainka apüla, sumüin wayuu suchikejeka, ees supüla shiatain so´ü akumuja ee apunuin sumüliain jieyuu. Tü shipiaka a´apaja sumülian jieyuu musuu atuma:

  • Kapülashatasu akujá suchukuje sukuwaitpaa maá kalüko
  • Kapülashatasu akujá suchukuje nukuwaitpaa ejeéli shiia
  • Kapülasu sunain nojolüin sáapain sukuwaitpaa Wayuu wanejatú, sulíaa motüin ain kalüko shiia
  • Nojolüinjatú suwanajain sukuwaitpaa wayuu
  • Ainjaá sainréka sulü maá kalüko

Sukuwaitpaa Jiettka Sulü ApüshikaEdit

Sumüin apüshika Wayuu, shiia tü Jiettka alüwatasuka so'ü kassa alataká sumüin supüshuwale kajamüin shiia asoütaka palajana sunain eke ein. Jiettka shiia katchenka anüiki so´ü sukuwaitpaa supüshi, sunain wanne alaataká asakitnusu so'ü kassa ainjunüinjatü.

Sunain yoota so'ü Pasirúa, Ouktaa, Atkawa siia kassa ee alaatüin, shiia jiettka nüsakiraká Pütchipü'kai so'ü shian shikiruaká apushika, mussu nüiki chii Putchupuü nusakiraiwa jietka so'ü kassa:

-Kassa janüiki jieyuu, jasoutaja'maá so'ü putchika

Sümaka jieyuu shiia numaka putchipuü´kai. Epaa wanne pasalaá tü jiettka nojotsu jamajatüin sumüin atkasukalirú, shiia tooloyu ashanajirasúka. Jiettka oulanusú müin kajamüin shiia amüloujasuká apüshiká, kajamüin shiian tü kachonka sulü apüshika, joolü Siküla XXI tü jietka kapülashatasu sain sutuma ayatain sunain sukuwaitpaa chaa wattapüna aküjusu sumüin alijuna atijeka so'ü sainjala Wayuu müin sain susu, süi, wayuunkera, kanasü siia eke ein.