Wp/guc/Peruu

< Wp‎ | gucWp > guc > Peruu

Mma Peruu (alijunaiki: República del Perú) Sulü tü aimaaranaiki jee siia keechwanaiki müsuu Piruw, tü mma Peruu jiia wanee mmakat antünaaka anain wopumüin sünain mma Ameerika Uuchimüin. Palaamüin sünain antiraasü sümaa mmakat Ekuwatoorü jee siia Kolomwia, wuinpumüin sümaa Wurasiirü, uuchimüin’wuinpeje sümaa Woliiwia, uuchimüin sümaa mmakat Chiilee jee siia wopumüin sümaa Wuinka Pasipikaat. Peruu shiia wanee mma ee maimain sukuwaitpaa wiolojikaat soouje supüshuwayale mmakat.

Panteera Peruujatü.
Maapa Peruujatü.

Tü Peruu sumaiwajatüka jiia supüleerua tü mioüka akuwaitpaakat siwilisasion anteejewalü. Chaapünai 3200 n.m (a.C) ajüi’tüsü Karal-Süpee, kaa nnojotsu shiiain anainmüin chawin ee ajüi’tüin tü siwilisasion chejeewalü müinka Mochee, Naskaa. Anainmüin siküla XV, tü impeeria katchenka inkaiko, amioüjaasü jee siia eitaja’asü soou sa’ataaka mma wopumüin sünain Ameerika Uuchimüin, süpülaa’püna Antünaa’ka amaa soou juyaa 1532, achikeejeka eitaa’naaka wanee wireeinatoo sutuma tü alijunayuko epaainyajewalü. Tü Epaainyajewalü akümüju’süirua alijunapiapa’a jee antiitsü piunaairu chejee Apürika, kanainjeka tü sukuwaitpaa alijuna kürioyo sükaa apaalira’jain tü jaain’raka tü kusinayuu, alijuna jee siia tü mütsiia.

SuchukuwajeEdit

Tü antünakaa anain jümaiwajatü atkeoloojikaa münüsuu kaa joolü’jatü nee suchikeje kepiapa alijunairu jee siia kusinayuu sulü Ameerika. Sunainjesü siküla XVIII n.m (a.C), tü makaa oü’taajünusü sulü uuchirua Kitaareero (Depattamenta Ankaash), pejee sünain uuchikalirü palaamüinjeka’pasanain sünain mmakat. Süjalajapaa tü achiruakaa jemii’ai (Glaciación), tü palajanakaa kepaika alu’u, aintsü tü aapawaka tü wuitushiika Wioti (Biota), jee siia outkajaawa sümaa rainkeriia süpülaa’püna tü Aiyuu (Ayllu). Antünusü anain tü jaainraka kusinayuu ameerikajatü sa’atoü suwatalee wuin Saña (Zaña)