Wp/guc/Palaajewai

< Wp‎ | gucWp > guc > Palaajewai

Palaajewai (alijunaiki: Añú) shiia wanee Pueulo kusina Palaajewai soou mma'ipakat Suuria ein Wenesueela, sa'akajesü tü jaraika wayuu kusina soouka mma Suuria, müin sain tüirua: Bari, Wayuu, Yuupa, Japüreira siia tü Palaajewai.

Jintukaa Palajeewai.

Suchukuwaje Sumaiwa so'ü PalaajewaiEdit

 
Cestería añú.

Tü anüikika Añu musuu Palaajewalü (alijunaiki: Gente del Mar) eesü supüla shiian Wuinkujewai (alijunaiki: Gente del Agua). Erajunusu sukaa anulia Paraujanos, kaa musuu; (Kepiaka soou palaa) sutuma sunüiki Wayuu. Sunüiki wayuu sumüin palaajewai shiia "Paraoujaa" kaa müin Palaa (Mar) siia Pararü (Costa de Mar), siia oujaa "Sobre el mar"; (Johannes Wilbert. 1983).

Joolükana tü alaa'ulaayuuko münusuirua kaa Palaajewai shiiairüa, sutuma sunüiki palaajewaka joolü shiia Lukünero (alijunaiki: Laguneros) kajamüin kepiasu soou wuin. Tü Palaajewalirua shiia wanee kusinayuu sa’akaje jaraika kusinayuu kepiaka soou mma’ipakat Suuria (Tuwaneirü shiia Wayuu, Yuupa, Bari siia Japüreira). Tü achiiruaka antunusu nee anain so’ü palit’chon juyaa sutuma müin shiia nnojotsu atijanüin jalain ein su’umain tü Japüreira; sutuma atijusuka, münusu chaa soou Uuchi Perijaa sa’atou tü Yuupa siia Bari.

Tü Palaajewai siia piamasuka kusinayuu mioüshanaka soou mmakat Wenesueela. Tü Palaajewalü müin sain tü Wayuukalirua supüshi'pünasu tü anüiki Arawaka. Tü sunüiki wayuu "Paraujano" shiia sumajunapaa sunulia tü Palaajewai; joolü tü atijaka so'ü sukuwaitpaa kusina sukumujüin tü Outkajapüle So'ü Sukuwaitpaa Palaajewai (MOCUPA).

Jalaasü Su'umain PalaajewaiEdit

 
Shipia Palaajewai.

pueuloka Palaajewai antunusu anain soou mmakat Wenesueela sunain Mmakat'püna Wajiira, Maara, Almiraante Padiyaa (Mma pasanainka Towas), Rüsario Perijaa (Waraankita) siia Marakaaya, soou mma'ipakat Suuria.

Soou mma Wajiira, su'umain Palaajewai soousü Karouya; ein kepiain shiia Ee Potshii (El Barro), tü Eiimata’chon (La Boquita), tü Patseraa, Jeketü mma, Ji'imataa Lüopü (Boca de Caño), Lüopü Moriita, tü poncheraa, Lüopü’chon siia sansibar. Sutuma ayawajaka "2001 eesü 17.437 Palaajewai", chaamüin Wuinka soou Karouya eesü 5.942 palaajewai ein maimain kanainjeka Palaajewalirua.

Eesü palaajewai chaa San Rapaelü chaa Majana soou mma Maara; Sooupüna Nasaree-Mara, tü wakuko, Kusinakai Maara siia Lomapüna.

Chaa Almiraante Padiya soousü Pasanain sunain Wuin Towas, Marakaa, Saparaa, San Katchon siia Sawanetaa. Siia soou Marakaaya chaa Santaa Rosa Wuinkana (Luengo, Ángel: 2005).

Müjaaka'anain PalaajewaiEdit

Sumüin tü palaajewalirua maima kapüleka so’ü sukuwaitpaa supüla einjatu waneepiia: Tü müjulasuka sunain su’urala pülanta mankülarü, tü amüloiwa anüiki, apaa sukuwaitpaa alijuna jee shiia waneeyan akuwaitpaa siia mülia’a sutuma jaamü, müliia sunainje nnojolüin kassa sumana; supüshuwale tü makaa shiia kanainjeka amülolüin sukuwaitpaa Palaajewalirua

Suchukuwaje SukuwaitpaaEdit

Shiiatain Palaajewai

 
Anuwairüa Soou Wuinka pejee sünain Karouya

Shiiatain Palaajewai shiia alojaa jimee sulü Wuinka Limünaa (alijunaiki: Rio Limón), kanainjeka shikaka’la’oü tü apüshika palaajewalirua. Tü ayatawa makaa ainjunusu sutuma tooloyu palaajewai, sunain makaa shikirajüin suchoinñu sunain alojaa; waneeyan shikaka’la’oü tü palaajewalirua shiia shiiatain jieyuu sunain ainja apülajana sukaa supanaa enea, palit’chon sukanajaka palaajewai sukaa makaa. Tü palaajewai alojusu uchii müin tü yawasü, kañamo siia eke ein uchii supüla ekaa

Akuwaitpaa

Tü akuwaitpaa palaajewai sainjashatasü ma'ain tü einaa pülanta marishi (Enea) supüla ainja sutapalaa shipia siia suralo’uu. Ainjusu apülajana kassa, ayakua mürüt siia eke ein. Tü ayatawa makaa sainjüin nee jieyuu palaajewai Siia tü su’urala pülanta mankülarü a’apanusu supüla ainja ¨Tapinas¨, Anuwa (Canoas), aneishi, tü makaa ainjunusu sutuma palaajewai toolo

Shipia

Shipia Palaajewai sumaiwajatü anainwa joolü ayatusu müinkana, akumujunusu sukaa suwünushe pülanta mankülarü siia esteraas; sukaa eneas; tü shipiaka Palaajewai akumujunusu soou Wuinka limünaa chaa mma Karouya, wat’talüsu soou wuinka anainje piama metüroo. Tü pichii makaa erajunusu sukaa anulia sutuma alijuna (alijunaiki: Palafito) kajamüin soousü tantiyaa su’upüna wuinka

Achikiimajatü Suküjainka Kuentaa so'ü PalaajewaiEdit

Sukuwaitpaa Ouktaa sutuma Palaajewalirua

 
Alojüshii Jimee soou Anuwa

Sumüin tü palaajewalirua, tü ouktaaka antusu anainje wanee wopü ein alatüin maima kassa mojusu, akamüsheja; sunain tü wopükot ajuitusu maima mürüt aküjaaka suchukujee eiwalii niia siia jalainja’chi ein ouktaa noü (Ali Fernández 1999)

Ajaa, sumüin tü pueuloka Palaajewai tü ouktaaka shiia ale’jana achukuwaya ein nujuitüin sulü mma, ein akumujunuin atuma. Tü makaa sukuentajüin wanee achukuwaje’jamaiwajatü

…Waya’inua chaa’shi ipunamüin, siia chaa molümüin eesü tü palaajewalirua. Chaa molümüin eesü wanee mma emerojokaa sumaiwa, shiiainüa chaa’sü shiupüna, sutuma makaa epa’a amioüjain wuinka jayasu’u wanee ji’iraa kassa, shiia ji’iraa tü palaajewalirua chaa’ka shiupüna wuinka ein tuwane mmakat. Sunainje mmakat emerojosükaa jo’üsu, amioüjasu tü palaajewalirua.

(Medina Josefina)

Sunain akotchajaana sunüiki tü palaajewalirua, antunusu anain jamüin sukuwaitpaa sunain tü su’jepiarain, nukumajaka Ayuyei palajana, kanainjeka tü palaajewai sutuma sunüiki shiiairüa

Sutuma sunüiki palaajewai tü sainkaa ouktusu antusu anainwa wanee mma ein anaawa. Su’unapa sain palaajewai antusu emüinre supüshika ee ouktüin palajana; tü ayatusuka sunain ka’atouwa, nnojotsu shiiain wanee mma ee wattain suliia, sukujaka palaajewai

…Tüsaa antaa’petnaka shiia teikaa- musuu tü anjelitooka wamanaka, anaas kaa ein akaratshi palajanasu ta’nain, kajamüin ouktusu akaratshi ta’chonñu. Shiiakalirua sa’atapajüin taya. ¡Tüsaa antaa’petnaka shiia teikaa! Na’apainrü taya siia eikajanusu chaamüin emüinre chii makaai. Türaa shiia waneeyan Pueulo, sulü wopükot eesü wüi saru’ut (alijunaiki: Traga venado), pa’a, yeru’u, wawache, sunain katou’yuliia shiiairüa tayajüin, sujutüin tachiiki, sii anaain taya sumüinrua nojotsu alatüin kassa tamüin.

Türaa shiia wanee mma jeketü ein anaain wakuwaitpaa; nnojotsu müin nee Paraujano, musuu müin yaa, jayaa jirapa’a wanee shiyaa nnojotka ajalajain, yalaasü kepiain tü palaajewai ouktusuka. Ein tü shiyaaka yalaasü kepiain tü palaajewai ouktusuka, waya nnojotsu ouktüin.

(Medina Josefina)