Wp/guc/Nohelí Pocaterra

< Wp‎ | gucWp > guc > Nohelí Pocaterra

Nohelí Pocaterra (wayuunaiki: Nüweli Pükaatera) Wayuu shiia ji’iru’ku Uriana, jooüsü sünain kai 18 soou kashii Settiempüre sünain juyaa 1936, chaa mma’ipa Peña, pasanain’püna sünain Pala’aipo’u jee siia Karouya. Chaa mmakat Wajiira sulü mma’ipakat Suuria ein Wenesueela. Jintü’lüiwa mioüsu chaa mma Mokomatira, joolü eraajünü’ipaa müin ¨La Gloria¨, kepiasü yalaa anainmüin 10 juyaa sünain su’uyashe.

SuchukuwajeEdit

Ayaatasü sünain akaalijaa akuwaitpaa, akumajaasü supüla ayatawa soou Sujüttü’ü pueulo Kusina chaa juyaapüna 1952, kanainjeka sukuwaitpaa müin yaa kajamüin ayaatasü sünain maima sukalia. Chaa juyaapüna 1994 ashaajüsü jee siia alüwata’sü wanee karalo’uta nü’müin chii kalükai ajoolo’ka Konküreeso Mmakatpüle, Dr. Rapaelü Kattera (Dr. Rafael Caldera), supüla nükeero’tüin tü Sujüttü’ü tü pueuloka kusina sünain tü ainrawakaa. Chejee 1974 jee anainmüin 1999 ayaatasü müinka sülaamain Depattamenta Socio-Antüroopolojika jünain alüwataka Kakuwaitpaakat sulü Tü Ekirajiapülee Suuria. Outkajaasü jee siia yootusü sünain ONU, müinka pütchii’püle soou Pueulo Kusinayuu soou Mmakat chaa juyaa 1993.

Apünusu sumüin karalo’uta Doctorado Honoris Causa sutuma tü Ekirajiapülee Rapaelü Mariia Waral (Rafael María Baralt).

Shiiasü tü pütchiipüka sulü Asampüleea Mmakat’püle Kontituyente supüla yoota soou pueuloka kusina chaa juyaapüna 1999, kalüjekaa sunüiki supüla akümajaa tü Outkajaapüle waneepiaka sünain Pueulo Kusinayuu, kalaamainka shiiaka. Aneekajü’nüsü müin Tipütada (Sunüikipüle) kusina sulü tü Asampüleea Mmakat’püle sünain Mma Wopumüin (Suuria, Meerida, Türujiiya) sünain akalia 2000.2005 jee siia 2005-2010. Sulüjutü jiipolojee tü Asampüleea Mmakat’püle müin piantüwaa jiipolojee anainmüin 3 juyaa, sünain makaa antüsu sutuma akutülakaa kusinajee CONIVE, wanawaka sümaa PSUV.