Wp/guc/Lapüt

< Wp‎ | guc
Wp > guc > Lapüt

Lapükalü (alijunaiki: El sueño): jümüin wayuu mainma sukua'ipa tü lapükat. Tü lapükat antawaisü nünain wayuu nutunkapa jee neemeraapa süchikejee tü kasa na'inraaka paala. Yalapa wane wayuu sünain alapüjaa, tü naa'inka wattasü eere suumainpa'a chi lapükai eere pülain nia. Jee müsia eesü lapüt eekai e'iyatüin tü kasa alateetka sümüin nüpüshi wanee wayuu, akatsa'a ko'ushaanashi naya sutuma nalaniain. Sutuma nakua'ipa naa wayuukana, chi lapükai wayuushi nümaiwa.[1]

Atunkaa

Süchikua lapütEdit

Sünain tü nakua'ipaka naa wayuukana tü lapükalü nnojotsü shiyain tü eemeraawaaka sümaa atunkaa, shia wanee kasa ee'yatünüsü namüin süpüla eeinjatüin na'in süpüla kasairua alatajatka. Tü lapüka aküjasü kasa shiimüinshaana nnojotsü aküjain alawaa.

Na'asa wayuu eekai nnojoluin oonooin sümaa tü lapüt; alataa musüja'a kasachiki mülo'u namüin.[2]

AlapüjawaaEdit

 
Laülaa sünain atunkaa

Tü alapüjaaka sümüin wayuu shia wane kasa mülo'u, nnojotsü oo'ulaanüin ne'e mayaa. Sa'akajee wane apüshii otta sünainjee wane e'irukuu, eeshi wayuu eekai anashaatain alapüin, naya yootaka otta aashajaaka sünainjee tü nülapüinka jee müsia naya atüjakaa süpüleerua e'iyataa kasain kapülainka wane lapüt. Naa atüjaka süpüleerua wane lapüt naya naa laülayuukana, sükajee kakoroloin naya lania otta sutuma ko'uuin naya sümüin.[2]

Süpüla oonoonüin sümaa wanee lapüt, acheküsü a'innamaatünüin tü süchuntaka; ja'itairua maalin shia, a'innamaatünüsü süpüla sülatüin noulia. Süpüla sülatamaatüin tü kasa mojusu, maka shiale sukua'ipain tü lapükat, achajaanüsü tü süchuntaka, eesü lapüt eekai achuntüin o'ojiraa süka lania, eekai achuntüin ekawaa jee wanee yonna, eesü lapüt eekai achuntüin kaa'ulaa otta pa'a, eesü lapüt eekai achuntüin kakuuna, otta mainma kasa süchuntaka namüin naa kalapüinka paala.

Kapülainshaatasü tü lapükat sümüin wayuu sutuma shiain eere e'iyatünüin tü kasa alateetka mapan. E'iyatüsü süchiki anaa, müjaa akua'ipa, ouktaa jee süpüla aapiraa süchiki kasachiki mülo'u soo'opünaa tü mmakat, makatka saa'in wane wanülü. Naa wayuu alapüjaasüka apüralaasü sümaa anain sukua'ipa shi'iree anouktaain nakua'ipa.

Sülapüin wayuu nnojotsü müinka saa'in sülapüin alijuna, waneejatü. Sümüin wayuu kalatiasü tü kasa alateetka, aka jamüin, eesü sulu'u sukua'ipa wayuu wane atüjaa shikiirujeejatü naa laülaayuukana jee sünainjeejatü naashajaain sümaa tü laniaka.

Saashin wayuu laülaayuu, tü mmakat jee müsia tü wopukolüirua kaseyuusu, sutuma müin shia, waraittapa wane wayuu acheküshii ai'majiraain suulia kasa mojulaasü eekai wanaain nümaa; maka eere yootshi nüma'ana acheküsü no'yotüin yootchon süpünalu eere nia waraittuin, müinka saa'in wane luwopu, isashii jee laa eere ja'yain süchikuwa wane kasa. Müsüja'a nu'unapa akolojoon sulu'u wane miichi eekai yüütüin kama'a, eeinjatü ekawaa natuma, eeinjatü kepein otta asijuushi shiküin yolujaa süpüla naju'itüin suulia tü miichika otta suulia mojuin nalapüin mapeena.

Waneejatuwaisü tü lapükat, shiaja'a ne'e cho'ujaain atüjaanüin aa'u jamalu'uluin tü shi'iyateeka sümüin wayuu. Maka nnojorülee oonoonüin sümaa wane lapüt, chi lapükai antawaisü weinshi, ajolooshi ne'e sülatapa tü süküjeeka achiki. Naa wayuu apüralaaka otta oonooka sümaa wane lapüt, anasü waneepia nukua'ipa.<ref name=lapü/t>

SümaiwaEdit

Sümale'eiya ma'in tü lapükat sünainjeejatu sülapüin wayuu laülaayu, wayuu eekai mülo'uin, maka sa'in woushinuu, maka watuushinuu.

Eesu lapüt eekai aküjain anaa, eesu lapüt eekai aküjain kasa mojusü. Eesu lapüt eekai aküjain washirü. Tü lapüt aküjaka anaa shia nalapüin naa wayuu kama'anaka lania namaa napüshi eekai shikiipüin tü apüshiika. Musuja'a tü lapüt mojusuka shia tü shikiiruujatka wayuu eekai omojüjün sukua'ipa.

Chi lapükai e'iyatüshii wopu sümüin wayuu, nia alü'üjakai wayuu sulu'u wanee mma eere nnojoluin ka'i. Sulu'u wane alapüjawaa nnojotsü ka'i jee müsia eesü tü saa'inkalüirua wayuu eekai ouktuipain. Suumain lapüt pülasü.

Wainma sukua'ipa tü lapükalüEdit

  • Eesu lapü süpüla aapiraa: shia eere naapitnüin wayuu eekai alülaan amüin wane kasachikii.
  • Eesu lapü supüla washiraapia: shia eere nüsurutnüin wayuu süka lania; aleeyatünüsü notpünaa, apüralaa müshi wayuu sümaa.
  • Eesu lapü so'u majayut.
  • Eesu lapü no'u chira jima'ai.
  • Eesu lapü süpüla lania.

Oonooneesü amaa tü lapükat aka jamüin, shiain tü sülatian kasa mojusu suulia wayuu.

Sülapüjakaa achiki wayuuEdit

Alapüjaana amaa wayuu eekai kama'aichin anaajaain.

Alapüjaana amaachi eekai wattain sulu'u wanee mma tia keeyatiasü wane kasa sümüin nüpüshinuu otta sülatia kasa mojüin eenakiasü kasa anain.

Na'ayaa lapü eekai achuntüin ekawaa.

Na'ayaa lapü eekai achuntüin ayonnajirawa maka kasha.

Na'ayaa lapü eekai achuntüin mürülü maka sa'in pa'a, maka sa'in kaliina, maka annerü, eesu sulu'u mutsiaan eesu sulu'u shotolüin, süchiirua kasawai kanainjeejatüin tü laapüka.

Shi'ipajee sukua'ipaEdit

  1. Los sueños y su importancia en el pronóstico y tratamiento de la vivienda de los wayuu en Venezuela]
  2. 2.0 2.1 El mundo de los sueños en la cultura wayúu