Wp/guc/Lania

< Wp‎ | gucWp > guc > Lania

Lania (alijunaiki: amuleto) chaa Jumaiwaa musuu:

Lania

Chaa sumaiwashata kepiashi wanne wayuu ayatai so'ü nupüshi, nuchoiñu, nuwayushe. Jununai nuliaa, kepiashi chaa Wajiira sumaa nuchoiñu siia nuwayushe. Ayatashi sumaa aruleja Kaa'ulaa, Anneerü, Kalinaa. Anashatas chaa éree numaiwa

So'ü wanne kai chií wayuukai (Jununai) yotushi sumaa wanneirua wayuu kepiasu naatou so'ü wanee kassa alataka numüin so´ü mujaa sumairú. Ashichika chií kepiakai na'atou numüin Jununai, atkawaa musiia numaa, niajain yalayaa. Jununai müin niaa atuma, nu'utaka nain chi wayuukai Ashichi musia nupüshuka ouktushikai, alüwatanusu wanee pütchipü'ü numüin Jununai nüwalajai paütnaa, sii notjolë nuwalajein pásalaainja'chi atuma. Jununai nutijuin naainjala, nukujuin numüin nupüshi, awalajeshi annaka akuwaitpaa. Tuwaneirua nojotsu sáapain nukujaka anülia. Tuwaneirua nuuté ain Jununai.

Sutumaa tü mujaka, ounushi Jununai wattamüin chaa epunai niia waraitain sumaa nupüshi, nukulajaipaa waraitaa ounushi chaa Uuchi Epitsü kumujushi nipiia.

So'ü wanne kai kaleüshatass, Jununai mapüsashatashi sutumaa niatain súupana kaikai, áais miasúu so'ü tiiá kai tü aipiaka miasushatas. Jununai eisalashi súupuná wanne Aipia sutumaa mapúsaka,atunkaleshi musiia, aipasu no'u sünain atunka, mioushatasu Kashikai so'ü wajiira'ka. Kalepaa aiika, Jununai alapüjashi sumaa wanne Läulä, yotushi numaa mayan:

  • Laa'ülaa: Jununai kassa painraka Yapunaa?
  • Jununai: Jepii'matshi nee, nojoishi asoutayain Jununai (Mo´oshi)
  • Laa'ülaa: Ta'tijou, nojotsu pukujein tamüin, japuishatashi piaa sutuma painjala. Tairú, kajamüin puintüin yamüin tánain'müin siia anain pukuwaitpaa yaa, taa'yurajechi piia! Tasulajunjatu'u müin takoroloka taímajashataka, táaper müin sut'chein toolö. Tachonchon pirüin türá ipaká, ein tü wüitushika.
  • Jununai: Terüin! Niiraká 3 (Apunüinsu) Wüii warat'tashatas, kooyosuirúa. Wanne wuii sáakaje, shawatusú, epejusu shié ashichishatass, ajot'teshatas. Súunaka laa'ülaaka, saapaka chii wuiika ashichikai majasuu.
  • Laa'ülaa: Joolü tü ounajatu wanepiia maá epúnai puúnüi! Naa páapan, nojó molüin piia so'ü. Páapan ipakai puchitaa shiki sükaá, suchikeje píitajerü awayajüin so'ü kaikai. Maá'müin puwayushe sukumujai wanne Susu súkaa nailon shoss, punajajer sulü tü puwaya'juinka, púkumujerü müin sain wanne kakuna kóoyochon, tü makaá páinjerü wattachon malii. Yotuinjatuu piakai sümaa müin sain wayuu, mujapaa pukuwaitpaa páapajer, pülatiruinjatü pütaapuna.

Wattachompaa eirajüsu kalinakaa, atamashi Jununai, nojotsu motüin'nain nülapuin, ashawalashi nu'nanajakaa supushuwale, shire nirüin wanne kassa nülapuinjetú. Waraitushi wattamüin, nirakaá tü nülapuinka.

Nirüin 3 (Punüinsuka) Wuii sáatou ipakaa. Chii Wayuukai kamüsheshatashi sutuma nülapuin, atoolojashi , náapaka chii wuiikai mioü sukaa nikii, niirashatüsu wuiikai nüpalü, akumujalamatsu nee nüpalü wanne wuitushi pülanta. Nüsutaaká supüshuwale, níitain nüpalü niiraka sutünachon taá'sain supanaa Olivo, suchikeje nainrakaa munakaa numüin nülapüin.

Niitain sulü Susuko, suchikeje nunajain ein nojolüin shirajuin wayuu, nulüjuin nujuitapaa. Waraitapaa niia sukaa nujuitapaa, toolöshatasu niia sutuma, mayaás ein wayuu náatou. Talatashatashi chii wayuukai sumaa, nukujuin sumüin nuwayushe. Tü nüunuka awijasu so'ü sainjala Washit'shatashi Jununai kaajamüin ein Lania numanaa, kapayalashatasu Laniaka sumüin wayuu ekee ein.

Sumüin Wayuu tü Laniaka katchenshatasu, ees supüla ouktaa sain wayuu. Laa'ülaaka shiia toushi mmakat, sulüwatain wanne sutchen supüla suchonñu wayuukalirua, tü máaka alatit'nusu achonwa sumüin achonwa.

Wayuu sumaiwa kalapüinshatas sutuma Laniaka, washitshatasuirua sukaa. Sutchenkaa Laniaka alatitnusu sumüin Wayuu ee Alaulä'ain, ee anain anüiki, ee atijain sukuwaitpaa Wayuu siia anain nain. Sutchen Lania mussu sain Tata Juyaa kajamüin nojtsu ajat´tain Tü Lania´ka aimajuneshanasú sulíaa sáapain wayuu waneejatu, sii nojoolen yóotüin wayuu sumaa tü susheyuu ounusu salüje wat´tamüin chaa erée saín wayuu mioü

Sukuwaitpaa Lania sumüin WayuuEdit

Tü laniaká sumüin Wayuu nojotsu aküjunüin sumüin Wayuu eke ein, kajamüin saashin laülayuu ashichisu susheyuu; sumüin Wayuu tü laniaka yoótusu sulü Lapüt Musuu sukuwaitpaa laniaka:

  • Tü laniaka akétnusu juyawai; sumüin Wayuu antusu wanne laa'ülaa sulapüin musuu:

-Tachoncho ouktusu taya jamüu! Ekes tain. Sutuma tü, chii kamaanakai lania ainjushi wanne ekawa asijushi Kaa'ulaa (Asado de Chivo), jutkamusú wayuu ee pejechon nünain

  • Tü laniaka akujusu suchikeje wanne kasaa alatuinjatüka; chii kamanakai lania alapüjashi mayaa: Antusu wanne laüla sümaka

-Pütamaá elütsu wanne kassa sumüin püshika! Painja tamakaa müin joolü. Ees supüla ainjunuin Yonna´ka, Ouktusu kaa'ulaa, Ees ekawa, Oojitnusu apüshika, asürutnusu wayuu, ounetnusu palaa´irumüin.

  • Tü laniaka akujusu so´ü sainjala Wayuu; ees supüla akujuin so´ü wayuu ee ayatain numaa Yoolüja, akujusu suchikeje wayuu mujulain, musuu sunüiki:

-Pütamaá joólü! Püwáata emetulü mayaa ¨Pünaa jóolü emüin chii makai ainjala, pujuta nuchike so´ü nainjala¨ alijunaikiVe ahora a donde esta el que esta haciendo esto, devuélvele su maldad¨ Palitchon kai alatusu kassa´ka so´ü chii ayatakai numaa yóolüja. Sumüin Wayuu tü laniaka kapayalashatasu kajamüin eipaa suchikeje chaa Wajiira , siia sumaana alijuna.