Wp/guc/Jepira

< Wp‎ | gucWp > guc > Jepira

Jepira (alijunaiki: Cabo de la Vela) Jia sojotojooya palaa eekalü shiroku palaaka Caribe; antüsü anain palaajee no'u chi mmakai Ameerika Uuchimüin, iipünajee no'u chi mmakai Wajiira sulu'u Kolompia. Palaajee sünain eesü maka 47 m s. n. m.

Jepira

SüchikimaajatüEdit

Sukua'ipa tia mmakat namüin na wayuukanaEdit

Tia palaaka, sulu'u tü mmakat Wajiira, shia wane mma eere kepian ma'in na wayuukana sükajee noumain shia, sünülia natuma shia Jepira, sutuma shian tü mmakat eekai pülain aka jamüin shia noumain na wayuukana ouktushiikana paala otta shia wopuko eere nalatüin süpüla o'unaa namüin tü naa'inkalüirua süpüla eemeraa.

Nantaiwaa na alijunakaEdit

No'u chi juyakai 1499, chi alijunakai Alonso de Ojeda antüshii sümaa nukua'ipa, süchikejee warattüin nia sotpa'a tü sojotojooya palaaka golfo de Paria amünakat, palaajee no'i chi mmakai Wenesueela, nüntaiwa wajiiramüin ni'rüin tü mmakat jee ni'itaain sünülia Coquibacoa jo Coquivacoa, sükajee shiayaa naa'inrü wane mma shiroku tü wüinka.

chaa Jepiramüin eesü palaa jee mmapa’püle. Sunain palajanaka ouktaa akumujunusu nukuwaitpaa supüla anaainjachii nikiira jee sunain ayulaa jiipü awanajasu sunain waneeyan, musuu suchukuwaje

Palajanaka OuktaaEdit

Jünain palajanaka ouktaa tü apüshika outkajasü supüla alaapaja so’ü jupüshika, kakooloinsü mürüt müinka sain kaa'ulaa, anneerü jee pa’a. Tü mürütka makaa kapülainsü sumüin wayuu kajamüin shiia shiküin yoolüja, waraitaaka sunain alaapaja; chii yoolüjakai niia chii ouktushikai waraitüshi sa’akapüna wayuuirüa supüla apütaa nüpülaapüna oünaa chaamüin Jepira, kettapa tü alaapaja jee nüjoitunapaa chaa na’amaaka; nainkaa ounüshi sumaa nürüleejüinka mürüt ouktaaka sunain alaapajaka.

Suchikeje palajanaka ouktaa aitnusü tü nowenariia alaatapa akaratshi kai, kashiiwai jee juyaawai. Sa’ainka ouktusu ounusu Jepiramüin, yaalasü sunainmüin po’loo juyaa. Alaatapa 10 po’loo juyaa aitnusü tü anajawa (Ayulaa Jiipü)

Anaajaawaa (Ayulaa Jiipü)Edit

Alaatapa 10 po’loo juyaa suchikeje palajanaka ouktaa, aitnusü tü alaapaja sunain anajawa jiipü. So’ü wanee kai wattapia outkajasü apüshika sunain akotchajaa niipushe ouktakai, sunain makaa antusu Yoolüja chejee Jepira supüla antiraa sumaa nupüshika, tü alaa’ulaayuuko sunain makaa, akaamajüsu tawakoo supüla apaantajaa tü yoolüjaka antakaa sumaa sa’ainka ouktusu. Sunain niütnapaa jiipüka tü jieyuuka piachii oyoneetsü chirinche soou sementeriiolü sü’süin tü alaapajüsuka yoolüja antakaa chejee ein su’mmashe ouktusu