Wp/guc/Atkawaa soo'opüna Lamuunaka Marakaaya

< Wp‎ | guc(Redirected from Wp/guc/Atkawaa Wuinpüleka soou Wuinka Marakaaya)
Wp > guc > Atkawaa soo'opüna Lamuunaka Marakaaya

Atkawa Wuinpüleka soou Wuinka Marakaaya (alijunaiki: Batalla Naval del Lago de Maracaibo) jia wanee atkawa shirokosu wuin, alaatusu sunain kai 24 Juulio sunain juyaa 1823, chaamüin soou Wuinka Marakaaya ein tü mma’ipakat Suuria, Wenesueela.

Acción del castillo de Maracaibo.jpg

Tü makaa sunainmüinsü ajutala sukuwaitpaa Wenesueela suliia sutchen Epaainya, sutuma amülolüin tü Rialaa Ejetsitaa Epaainyajewai sajapülü tü Ejetsitaa Wuinkana sunain Mioü Kolomwia

Jetsüirü atkawa sumaiwaEdit

So’ü kai 25 Maayo sunain juyaa 1823, e’epünasu wanee atkawa sunain wuin chaa Shi’ichimüin Parümaa (Punta Palma) chaamüin Sotpaa Orientala sunain Wuinka Marakaaya, natuma chii Jusee Padiyaa numaa epaainyajewai Juransiiku Salaas Echewaeriia. Apünuin kai suchikeje ees waneeyan atkawa chaamüin Puetta Altaküraasi siia Kapitan Chiiko, jünain makaa akanajusu tü repü’pülikanat alijuna siia emerojosü tü Jatü’ka Waireñaa (alijunaiki: Flechera Guaireña) sutuma müin sukuwaitpaa tü epaainyajewai ounusu chaamüin Kurasaoo, yaleje ounusu suchukuwaya chaa 4 Juulio suchikeje anatiraa sa’anüain. Tü Repü’pülikanat suchikeje atkawa apünuintua sumaa tü epaainyajewai, ashawalasü sunain tü Puetta Mopooro, yalaasü jimatüin kajamüin nojotsu atkawa.

Aliu’kaa sunain kai 23 Juulio tü epaainyajewai ounusu chaamüin Sotpaa Orientala sunain Wuinka Marakaaya peje’püna jünain kapitan Chiiko, yalaa atapajusu ein atkawaka.

Sutchen AtkasukaEdit

Sunain atkawaaka ees tü repü’pülikanat numaa chii palajachikai Almiraante Jusee Pürutensio Padiyaa (Jose Prudencio Padilla); alüwatakai sunain anuwajatü mariina siia kamanakat sutchen mma’ipakat Suuria siia sumaa tü epaainyajewai niia chii kapitan Anjerü Lowortee siia Nawaroo (Ángel Laborde y Navarro) Kumantante so’ü Puetta Kaweyo siia piatuwakai kamanakat tü ejetsitaa sunain sotpaa wuin.

Tü Anuwaka werkantines (Bergantines) sumanaaka tü patüriota shiia: Independiente, Matte, Fama, Confianza, siia Mioü Woliwaa; tü werkantin kooleta: Spattana, Independencia, Manüeraa, Chiitii, Emperatoora, Awentiina, Peacok, Antoniia manüeraa siia Kalairaa. Anuwaka sumanaaka tü epaainyajewai shiia: Werkantin San Katchon, tü werkantin-kooleta; Esperanza siia riego, tü jatü’püle Atürevida siia marakaayawa siia maima s’anuain tü epaainyajewai.

AtkawakaaEdit

Watta’pia sunain kai 24 so’ü kashii Juulio chii alüwatakai jünain tü ejetsitaaka epaainyajewai, eenajanusu anainmüin tü anüwaka Werkatin Intepentientee, ein chii Almirantee Padiya jünain apa’a tü sujalajie nü’nüiki supüla atkawaa, nuwanajüin kassa, nojotsu ket’tain sukaa mushii; sunain 10:00 alatushi niakai soou anüwaka supüla erajaa sukaa no’uu, supüshuwale tü ejetsitaaka

Sajalajapa tü makaa, ees maima anuwa sainjüin tü epaainyajewai asolojonaka sutuma tü patüriota wenesueelajewai. Tü atkawaka ajalajasu sa’atoü tü Kastiyo San Katchon