Wp/guc/Atkawaa Karawoowajatü (1821)

< Wp‎ | guc(Redirected from Wp/guc/Atkawaa Karawoowajatü)
Wp > guc > Atkawaa Karawoowajatü (1821)

Atkawaa Karawoowajatü (alijunaiki: Batalla de Carabobo) Shiia wanee atkawaa supüla ajutala sukuwaitpaa Wenesueela sajapülü tü alijunaka chejeewai Epaainya, chii kamanakat atchen niia Simoon Woliwaa palajanachikai sunain tü makaa.

"Batalla de Carabobo" de Martín Tovar y Tovar.

Chii palajanakai so´ü Wenesueela niia Simon Woliwat siia Mikelü Toree so´ü Epaainya. Tü atkawaaka tü alaatusu so´ü kai 24 juniiolü so´ü juyaa 1821 chaa mma´ipakat Karawowaat pejee sunain alijunapiapa'a Walensiaa; sunain tü atkawaaka makaa, akettajunusu sukuwaitpaa Mioü Kolomwia siia supüla anaata sukuwaitpaa Karakas siia supüshuwayale mmakat joolü Wenesueela; tü wanee atkawaa so´ü sujalaja’jie suliia sutchen Epaainya soou Wenesueela alaatusu soou Wuinka Marakaaya sunain tü Atkawaa Wuinpüleka soou Wuinka Marakaaya (alijunaiki: Batalla Naval del Lago de Maracaibo).

Müin shiia ajalajuin tü atkawaaka so´ü waneeirü kai chii Simon Woliwat ne´enajüin nupüshika ejetsitaa supüla atkawaain so´ü mmakat Marakaaya kajamüin tü Mioü Kolomwia sa’apain tü mmakat Marakaaya chaa kai 28 eneroülü so´ü juyaa 1821

AtkawaakaEdit

 
Batalla de Carabobo

Wattachompa so´ü kai 24 juniiolü so'ü juyaa 1821 chejee ipüna soou Uuchika Anaa´oulü (Cerro Buena Vista), Woliwat nirajoulü jamüin sukuwaitpaa sutkalee tü alijunaka epaainyajewai, kettapa erajaa mushii kaa nojolerü antuna anain suriiamüin siia shi’ipoloje.

Müin shiia nulüwataka anaatera tü ejetsitaa wenesueelajewai supüla ekerolia sulü wopükot wuinpumüin shire anta ee nojolüin shirüin tü ejetsitaa epaainyajewai; anaas numaka Simon Woliwat kajamüin tü alijunaka nojotsu sutijaa’ou yaalain tü ejetsitaa wenesueelajewai, tü shi’ipajeka antaka palajana shiia tü watayon numaanaka Paes siia Serreña (Paez y Cedeño), siia tuwaneirü supünalüsu eipoloje sunain tü ejetsitaa epaainyajewai supüla atkawaain palajana.

Aleyajanaa tü 1na. Atkasuka siia Alejaa Suliioü Wurkos (Burgos)Edit

 
Altar de la Patria

Sutijapa’ou tü ejetsitaa epaainyajewalü, alüwatanusu atka tü watayon Wurkos chaa ipunamüin sumaa Jashichisuka Apüree (alijunaiki: Bravos de Apure) kajamüin tü jashichisuka Apüree shiia shiikika palajana sunain tü ejetsitaa wenesueelajewai, tü alijunaka supüla anta sunain tü ejetsitaa wenesueelajewai sulatirüin tü suwataleeka wuin Karawowaat.

Tü sutkalee Wurkos emetutshatasu, sutuma tü makaa tü ejetsitaa Jashichisuka Apüree ounusu piantua, tü makaa alaatusu sun’tapa tü watayon Alojushi Inkülesu (Cazadores Británicos). Sunain tü atkawaaka tü watayon Jashichisuka Apüree siia sumaa Alojushi Inkülesu, ouktushi chii Kumantante Tumas Farriar (Tomas Farriar) siia 17 (Poloo Akaratshi) wariaa epaainyajewai; sutuma tü ees supüla akumujunuin suchukuwaya tü sutkalee siia achajaa sukuwaitpaa jamüinjatü so´ü supüla akanajaa tü atkawaaka musuu sutuma numajatnukaa Paes. Müin tü watayonka Wurkos antusu sumaa ayurajaa tü watayonka Inpante siia Hostalrich; kaa nojotsu supüla sukanajuinjatü tü ejetsitaa Wenesueelajatü kajamüin apünuinsu sutchen joolü sumaasu Jashichisuka Apüree, Alojushi Inkülesu siia Ajutakalirü.

Kaa müin shiia atuma, tü alijunaka sulüwatain supüshuwayale suwatayonshe sunain atkawaaka, müin sain tü watayon Pürinsipe, Warwastra siia Inpante atka musiia sunain, sa’as suchiiki kajamüin maima patüriota numajatu Woliwat; tú alijunaka sulüwatain tü watayon achiruajatüka, yaleje ounusu kajamüin ouktusu maima ejetsitaa sutuma numajatuka Woliwat

Oünaa Natuma AlijunakaEdit

Kaa müin tü sukuwaitpaa alijunaka, apalitchonjasu kajamüin maima tü ouktaka sajapülü ejetsitaa Wenesueelajatü, tü numajatuka alijunaka ounusu kamüshein suliia oukta.

Sujalaja’jie chii Tore münakai nulüwatain tü watayon Ajutaka Sunain Reikai (alijunaiki: Lanceros del Rey), atka sunain tü ejetsitaa chejee Kolomwiaje tü watayonka ounusu apattajain sunainje müin sumülian siia mojüin sukuwaitpaa, katchenshatasu numajatuka Woliwat.

Tü alijunaka apattajasu chaamüin Walensiaa, siia tü ejetsitaa wenesueelajewai suchirua. Sunain tü atkawaaka tü Alijunaka amüloisu sunainje 4.279 alijuna ejetsitaa, 2 (Piama) mioüsukana militara, 120 (Poloo shiiki sumaa piama poloo) pasanainka sunain mioüsuka siia 2.786 surülarü. Siia sunainje tuwaneirü tairu amüloisiaje maima sunainjeka, tü alijunaka sun’tapa chaamüin Walensiaa, anüjulasu sulü Puetta Kaweyo (Puerto Cabello)