Wp/guc/Achikii Wajiira

< Wp‎ | gucWp > guc > Achikii Wajiira

Achikii WajiiraEdit

Pütchi kama'airu süchiki tü Mmakat

 
Antüshi jayaa Wajiiramüin

Sukumajaiwa Mmakat chaa Wajiira

Palajana nnojotsu kassa ein so'ü mmakat shiia nee ejaatü Ma'leiwa (Mioüshikai Tataa) Siruma (Chaa ein Shuliwala'kei) Píushi siia Meeshi. Nainjaká Ma'leiwa, chií Kaikai (Sol), tü Kashikai (Luna), siia Shuliwalakei (Estrellas), supüla warat'tuinjatu mmakat Suchikeje nainjuin Mmakat (Tierra), Wuinka (Agua), siia Jouktaika (Aire), supüla einjatú katoüwa.

Ma'leiwa nulüatain Wuinka nuwatain so'ü Mmaka sumürajaiwa piamaleyaa. Nía'atain nutchen sumaa apiushejaa sirúma'ka, numüralü juyaaka siia napülairúa. Palajanaa ememajusú, eitta musíia mioushatasu shiré nii'puolüin mmaka.

Ma'leiwa nirúin mioüin juyaaka nukumajaka supülajana wuinka, tü Paala'ka, nulüwatain jouktai palaamüin (Viento del Norte) so'ü wuinka, kawachirái shiia so'ü mmakat.

Süchikeje nainjuin Murútka (Animales), siia wuitushikaa (Plantas), napüin sumüin katouwa supüla waráitainjatu shimiwaa, atamasu sainrúin munakaa sumüin. Tuú wuitushikaa napüin maima sukuwaitpaa supüla kachoinjatu akünukaa, níitajuin so'ü súpaá mmaka.

Tü Palajutuú´ka WajiiraEdit

 
Serrania de la Guajira

Chaa ípunaa soujeé Sirúma'ka, kepiashi Ma'leiwa chií kainjalakai tü Wuinka, Mmakat, Kaikai siia supüshuwale kassa'ka ein.

Chaa nimiwaa mujüshi nain Ma'leiwa. Nainjaka niakai nuchoinñu jieyuu, náapaka sumüin piamaleyaa mioü máa, supüla nekirái niia suchoinñu, sainjai Úuchi ein nuintüin supüla atunka niakai nushakaiwa ipunajee. Talatashatashi Ma'leiwa sukaa nainjala, kee motusú nain ein wanneya nuchon. Susoutaká nuchonka:

-Tashii (Padre); ¿Jetsü Mma paa'puinjatuu Tamüin? Nnojotsu ein kassa pusülajüin tamüin

Nirákaa Ma'leiwa nuchon motusú'ka nain, kaamashi asoútain kajamüin nnojolüipaa mma numanaa, níitajuipaa supüshuwale. Nunanajaka wattamüin, niráaka wanne sushawalajie wuin ayatasu paalä sutuma. Náapaka shiia supüla nuchon.

Ma'leiwa nülikajaká so'ü wanne Uuchi mioü, náapaka nüu Kouchen (Honda-Resortera), nujutaka sumüin wuinka ein sushawalajie wuinka. Jutusu ipaaka so'ü Ipaa Kasutolü (Piedra Blanca), ounusu wuinka yalejeé sutuma sutchenka ipaaka, ajuita musiia Wajiira'ka müin sain wanne ipaa shikotó. Yaläa ee jeketka mma, nayulian wuin súupunaje mmakat, nnojotsu Wayuu, eesü iichi sutuma ein paalä sumaiwa.

Tü Palajatukaa WayuuEdit

 
Shiyakua Wajiira

Makaá eipaa Wajiira'ka, nnojorulesu kassa ein sulü shiia nee Meensh y Jepirach. Jepirachi (Jouktai) emijashi nee sumaa wuinka paaläiruaka, awatashi so'ü shiré nukutulai. Meensh chií wanepiajachikai, joyotüshi so'ü wanne ipaa erajushi no'u suwatirá wuinka nutuma nawalakai Jepirachi. Mmaka taa'sain ayatuin waneepia, kaa nnojotsu müin kajamüin tü palaaka eesü shikajain shi'ipa mmakat.

Wanne kai, Suchonka Ma'leiwa tü kainjaka mmaka waráitusu sá'atou jaweii mioü, shiráká shiakua sulü wuinka sunain yalain shawatuin, sáapaka nuiki wanne toolö niia Paalä chií alüwatashikai so'ü wuinka, kaa nojotsu shiruin. Jat'tapa waráitaka nnojotsu kassa shirúin, majasu suchonka Ma'leiwa:

-Niechí Meensh, kachonka taya atuma! supüla ein Wayuu so'ü mmakat tü. Musuu sutuma. Ekerotusu numaa, kachonka shiia nutuma Meensh 3 (Apunuinsu) súchoon Jieyuu. Wanee ekerotusu numaa Paalä kachonka shiia 3 (Apunuinsu):

  • Juyaapü (Invierno) mioüka juyaa;
  • Hourateur (Verano) nnojotsu juyaa;
  • Iwa (Primavera) Juyaa anaská

Sulatapaa akalia, chií Jepirachi (Viento del Norte) nuwayuushe amüin Iwa, náapaka shiia. Kachonka shiia Iwa nutuma Jepirach, tü palajatka Wayuu. Tü Wayuukalirúa suchoon Iwa (Primavera) numaa Jepirachi (Viento del Norte), sunainje turáa maimajasu Wayuu so'ü máaka Wajira.