Neuvostoliitto tahi Sovjetuniooni oli mailman ensimäinen kommunistinen staatti. Sovjetuniooni kesti vuođet 1922-1991 mutta vuona 1991 se jajethiin moneen eri osaan. Neuvostoliitola ensimäinen johtaja oli Vladimir Lenin ja sen jälkhiin tuli Josif Stalin. Sielä praatathiin eniimiten ryssän kieltä mutta oli paljo minoriteetti kielii mutta niitä alistethiin paljo. Sovjetunioonin jälkhiin tuli Ryssä.
Histooria edit
Sovjetuniooni alko ko Vladimir Lenin alotti Ryssän Revolušuunin jokka oli yksi mailman suurimpii sisällissotiita. Tämän jälkhiin ei kestäny kauvon ko Lenin kuoli ja hän sano ette Trotski häättyy tulla Sovjetunioonin johđattajaksi hänen jälkhiin muttaa Josif Stalin huijasi nämä ette pääsee itte johthaan Sovjetunioonii. Stalin muutti Sovjetunioonin ekonoomian kokonhaan ja tappo paljo minoriteettei Sovjetunioonissa. Myöski tapethiin paljo keneraaleita jokka piđethiin Trotskista enämpi ko Stalinistä. Sen tähđen Sovjetunioonin sotaväki oli paljo heikompi ja esimerkiksi Talvisođassa Sovjetunioonin ei pärjänny hyvin ja saipi turphaan Suomelta ja Suomi menetti tyhä Karjalan ja vähä alueita pohjasesta. Tämän jälkhiin tuli toinen mailmansota ja siinä Nazi-Tyskä veti Sovjetunioonii tosi pitkäle ja melkkein pääsi Moskovhaan. Mutta sođassa kuitenki itte Sovjetuniooni voitti ja tuhos Nazi-Tyskän. Tämän jälkhiin alko kylmä sota joka oli kommunismin ja kapitalismin välinen sota. Sovjetuniooni oli seppä tekemhään sotaväkkee mutta sen ekonoomia oli muiđen Länsistaathein verrattuna paljo pienempi. Kylmänsođan tähđen öystäeurooppa oonki enämpi köyhä ko länsi. Vuona 1991 Sovjetunioonin staatit jajethiin monheen eri oshaan ja tuli uusiita staattiita niinko Viro tahi Kazakstan.
Geografii edit
Sovjetuniooni oli sen ajan isoin staatti ja tääpänä myös Ryssä on mailman suurin staatti. Sovjetuniooni yletty öystä aasiasta euroopphaan.
.svg)
Sovjetuniooni jajethiin aasian ja euroopan Sovjettiunioniin Uraaliin Fuorila. Länsi Sovjetunioni oli tosi seppä tekemhään maapruukkii ja se oon tosi litteetä. Öystäsovjetuniooni oli tosi kylmä ja maapruuki oon vaikeet tehđä. Isoin osa Sovjetunioonin väestöstä eli Europan puolela ja tyhä minoriteetti elethiin uraaliin takkaa.
Staatti edit
Sovjetuniooni oli diktatoori ja sielä sai olla tyhä 1 poplitiikkinen puolue ja se oon kommunistinen parti. Sovjetunioonissa ei välitetty paljoo minoriitetiista ja Stalinin aikhaan sielä tapethiin minoriteettei ja pakotethiin het praatamhaan Ryssäksi ja ei saanu praatata heiđän omala kielelä. Stalinin jälkheet het saathiin vähä oikheuksii ja silti niitä alisethiin. Staatti sai päättä kaiken sun elämästä.