Wp/fit/Vuorovesi

Vuoroveen virta Saltströmmenillä

Vuorovesi

Vuorovesi tarkottaa vaihtelua meriveen korkeuessa suunile joka puolen vuorokauen aikana. Kuun ja auringon vetämisvoimat aiheuttava nousuvesivaarat kummaleki puolele maapalloa. Nämät vesikokhointumiset kulkeva yli meren pintaa siksi ko maapalo pyörii ympäri ommaa akselia.

Laskuvesi on se aikakausi ko merivesi vettäintyy takasi rannikoilta ja veen pinta laskeentuu matalimphaan tashoon. son vuroveen pohja. Sitten seuraa nousuvesi, jonka aikana vesi nousee korkeimphaan tashoon.Se on vuoroveen tulva. Vuoroveen korkeus on vuoroveen pohjan ja tulvan välinen variasjuuni.

Kuun ja maapallon vuorovaikutus

Laskuveen aika Bretagnissa, Franska

Vuorovesivaikutus riippuu kuun ja maapallon keskinäisistä vetämisvoimista toinen toisensa massoihiin ja niitten pöyrimisesta ympäri yhteistä painopaikkaa jota kututhaan paarysentteriksi, joka oleskellee sillä puolen maapalloa joka viittaa kuuhun päin näitten kahen sfäärin sentrymmien välilä. Riipuva siittä ette maapallola on 81 kertaa isompi massa ko kuula on paarysentteri likempännä maata ko kuuta. Itte asiassa son maanpinnan alla, nuin kolmasen osan maapallon raatiesta. Vetämisvoima maan ja kuun välisillä massoila on sentripetaalivoima joka yrittää koota net niitten yhteisheen painopaikhaan. Net tekisivätki sen aika hopusti, jos ei kuu (ja maapallo) pöyris ympäri paarysentteriä. Ympäri pöyrtämisessä joutuva kuu ja maapallo kulkemhaan ikusessa mukassa, jossa sentrifykaalivoima yrittää oikasheen kulkua suoraksi. Maapallon keskuksessa nämät kaks voimaa ottava ulos toisensa, mutta ei sen pinnala. Vesi, joka helposti valoaa, kokkointuu siksi niin kauas paarysenteristä ko maholista, joka aiheuttaa kuusta kattoen maapallon takapuolele nousuveen. Etupuolela ei ole sentrifykaalivoima niin iso, ko sole niin kaukana paarysenteristä, mutta nousuveele lissäintyy vaikutus kuun vetämisvoimasta. Vesimassoitten ja kuun välinen vätämisvoima osalistuu siihen ette nousuveet ovva yhtä korkeat kummalaki puolen maapalloa.

Maapallon forma vaikuttaa

Tehe vertaus lekanviskaahjaan joka pyörii renkhaassa ennen ko se löysää irti lekan. Leka vettää käsiä köysin kautta ja lekanviskaajan takapuoli pullistuu ulospäin. Ko maapallo pyörii ympäri ommaa akselia saapi tietty paikka suunile kaks kertaa laskuveen ja kaks kertaa nousuveen vuorokauessa. Maapallon pyöriminen ympäri ommaa akselia aiheuttaa kansa paikassa pysyvän ”vuorovesi- ja vuoromaa” -vaikutuksen, jonka näkkee siittä ette maapallon tiameetteri on rapeasti 40 kilometriä pitempi ekvaattorilla ko sen navoissa. Maapallon akseli mennee läpi sentrymmin Pohjoisnavasta Etelänaphaan. Aurinko aiheuttaa vuoroveen samhaanlaihin ko kuu mutta auringon osa vuoroveele on vajavan puolen kokonen kuun osasta. Sillon ko kuu, aurinko ja maapallo ovva suunile samassa linjassa uuen kuun ja täyen kuun aikana vahventava auringon ja kuun vuoroveen voimat toisiansa ja vuoroveen korkeus kasuaa suuremaksi keskimääräistä.Tämän korkein taso on juoksutulvavesi. Ko aurinko ja kuu maasta kattoen on 90 kraita toisista puolikuun aikana vastustava vuorovesivoimat toisiansa ja vuoroveen korkeus on pienempi keskimäärää. Tämän korkein taso on niukkatulvavesi.

Vuoroveen korkeus

Vuoroveen korkeus on ulkona valtamerilä korkeinthaan metrin. Rannikoila ja ahtaissa ja matalissa lahissa saattaa vuoroveen korkeus ylittää kymmenen metriä ja vuoroveen virrat voiva olla voimakhaita. Englannin kanavassa löytää 12 metrin korkeita vuorovesiä ja ponkamoissa Baie de Fundy ja Baie d´Ungava 17 methriin saakka. Saltströmmen-illä likelä Bodö-tä Norjassa on mailman joutusiin vuoroveen virta: 22 solmua eli 40 kilometriä tiimassa. Väylitten suissa saattaa vuorovesi aiheuttaa aaltoja jokka lissäintyvä ylös väylän vartta.

Vuoromaa ja vuorovesi

Kuun ja auringon vuorovesivaikutukset aiheuttava vielä maapallon pohjamaataki (jonka nimi on vuoromaa) ja sen ilmakehhää. Hankaus ja jaakeus vuoroveessä ja vuoromaassa ko maapallo pöyrii niitten alla aiheuttava maapallon pyörimisen vauhtin laskemisen ja pöyrimisaika jatkuu 0,000 000 02 sekunilla vuorokauessa. Saan vuoen päästä on vuorokausi 0,000 73 sekuntia pitempi ko nyt. Ko saan vuoen aikana on 36 525 vuorokautta tullee ajan räknäys olheen 13 sekuntia väärin (jos sitä ei oijasta). Toinen seuraus kitkasta ja jäyhyyestä on ette kuu häipyy maapallosta 38 millimetriä vuosessa (tämä vauhti on kuitenki muuttunu ajan olhoon). Tehe vertaus jääprinseshaan joka vettää käet sisälepäin pöyrimisen lissäintymisheen ja, paremin tähhään asihaan kuuluva, ojentaa ulos käet pyörimisen pienentämisheen.

Kuun pyöriminen ympäri sen ommaa akselia on jo pieneny niin paljon ette sillä on köytetty pyöriminen, mikä meinaa sitä ette se pyörii ympäri oman akselin samassa ajassa ko kuu pöyrii täyen varvin ympäri maapalloa. Seuraus siittä on ette se näyttää aina sammaa sivua maapalhoon päin.