Riihi oli aiemin jokhaisella suuremala talola. Vanhaassa mailmassa riihessä kuivatethiin ohra- ja ruisvilja ja sitten puithiin. Takapäässä oli ruumenhuone missä ruumenet, eli akanat, säästethiin ja annethiin lehmile talven aikana ruoaksi. Riihen uuni oli suuri koska se piti lämittää koko riihen kun piti kuivattaa viljaa, ja sen takia se uuni eli pesä oli saanu leipomismaholisuuksiakin. Siinä oli arina missä leipää saattoi paistaa. Riihessä leivothiin leipää suuressa pesässä aina 1970-luvule asti. Kiiseli ja rieska olit tavaliset leivät. Välistä yks leipominen saattoi kestää monta päivää ja oli koko talven leipä. Sata kiloa nisujauhoja saattoi mennä yhessä leipomisessa. Useasti riihileipä oli kiiseli, ohu nisujauholeipä joka kuivatethiin orisal ja tuli kovaksi. Sitä keitethiin voissa ja maijossa ette se pehmeni ja söithiin niin. Kiiseliä söithiin kans voin kansa niinku kovan aleipänä.
Riiheä käytethään kans riihitansissa keäsaikana. Nykysin riihet on liiterit missä säästethään kaikenlaista kromua ja tavaraa.