Puolikielinen oli se joka ei osanu yhtään kieltä vaikka arkipäivän elämässä käytti kaks kieltä. Opettaja ja professoori Nils-Erik Hansegård perusti sen termin ja meinasi ette tornionlaaksolaiset olit 1960-luvula ja aiemin useasti puolikielisiä [1]. Hansegårdin kirja puolikielisyyestä ei ollu tietheelinen vain lähespä täysin spekylatiivinen. Mutta piian sen takia kirja painethiin neljässä painossa ja käänethiin suomekski. Termi tuli hyvin kuuluisaks ja vaikka ei löyetty mithään totistheita käsitheestä silti kuulee vielä 2011 ette on olemassa puolikielisiä ihmisiä. Ja net on aina vähhiinthääns kaksielisiä, eikä koskhaan kukhaan väitä ette joku ykskielinen on puolikielinen.
Puolikielisyys keskustelu oli 1960-luvula voimakas ja suomenkieliset viittasit tornionlaaksolaishiin ja väitit ette Ruottin valtio syrjii ommaa vähemistöryhmää ja sen tulokset on puolikielisyys, mitä ruottinsuomalaiset ei halunheet saa. Puolikielisyys keskustelu aiheutti kätevämän muutoksen Ruottin kielipulitiikassa. Ja se oli juuri Tornionlaaksossa missä äitinkielenopetus aloitethiin 1971 [2].
Tornionlaaksolaiset ei saahneet oppia lukemhaan eli kirjottamhaan suomea koulussa ja sen takia ei koskhaan kehittyny suomenkielistä siviiliyhteiskuntaa Tornionlaaksossa. Puhekielisessä kulttuurissa ei ole siviiliyhteiskuntaa[3]. Ruottin tornionlaaksolaisitten sosiaali ja kulttuuri kapitaali liitethiin pelkästhään ruottin kielheen ja suomi jäi yhä enemän arkipäivän käythöön ja maanviljelijöitten kieleks. Se aiheutti ette kakskieliset olit enemän työttömia kun ykskieliset tornionlaaksolaiset 1960-luvula [4]
Samoina aikoina suomalaiset kutuit puolikielisitten puhuttua kieltä paskakieleks.
Referensit
edit
Lähteet
edit- Hansegård, Nils-Erik (1968). Tvåspråkighet eller halvspråkighet? / med ett tillägg "De språkliga minoriteterna" . Stockholm : Aldus/Bonnier, 1968 Svenska 159 s. Serie: Aldusserien, 0346-5454
- Winsa, Birger (2000). Language planning in Nepal, Taiwan and Sweden. Edited by Richard Baldauf and Robert B. Kaplan. ISBN 1-85359-483-0. Clevedon: Multilingual Matters, cop. 2000. Serie: Multilingual matters, 99-0327043-7; 115 s.
- Winsa, Birger (1998). Language attitudes and social identity : the oppression and revival of a minority language in Sweden Edited by Pauline Bryant. Canberra. Applied Linguistics Association of Australia. Serie: Australian review of applied linguistics. Occasional paper.
- Winsa, Birger (1996). Från Tornedalens finska till meän kieli. I Horn, Frank (red.) Svenska språkets ställning i Finland och finska språkets ställning i Sverige. Pp 138-158. Juridica Lapponica nr 14. Lapplands universitet. Rovaniemi.