Korpelalaisuus oli Pohjois-Ruottin leestaatiolaisitten keskuuessa 1920–1930-luvuila syntyny herätysliike. Liike sai nimensä saarnaaja Toivo Korpelan mukhaan. Korpelalaisuus vaikutti lähinä Pohjois-Ruottissa Tornionjokilaaksossa, mutta sai kannatusta hieman myös Suomessa Kolarin Sieppijärvelä. Myöhemin korpelalaisuus sai millenaristisia piirtheitä ja erkosi vanhoolislestaatiolaisuuesta. Liikheen kannattajia vangithiin 1939, koska sen toiminta rikkoi Ruottin alkkohooli- ja moraalilakia.





Kirjallisuutta
edit- Kullervo Hulkko: Minä lähetän teidät, Lahti 1956
- Lennart Lundmark: Protest och Profetia, Lund 1985
- Bengt Pohjanen: Kristalliarkki - 1987, Kolmen kyynärän Jumalat - 1988, Korpelan enkelit - 1989, Dagning; röd! - 1988, Kristallarken - 1998, Väylävarren trilogia: Mettäperän pyhät, Meänmaan manalaiset - 2003; Jerusalemin tanssit, Kaanaan häät - 2003. Kiveliön röykyttäjät, korpien kolkuttajat - 2003.
- Ilpo Tuomarila: Mäntyranta se oli, Helsinki 1999
- Otto Karl-Oskarsson: Nådens höst, Stockholm 1963
- Henning & Ernst Sjöström: Silverarken, Uddevalla 1969
- Heikki Toppila: Ja niin tuli kevät taas, Porvoo 1945
- Jeffrey Kaplan (ed.): Beyond Mainstream, Helsinki 2000
- Sulevi Riukulehto (toim.): Perinnettä vai bisnestä, Saarijärvi 2001
- Extremt Österbotten, vol. 14, Vanda 2000
- Pohjoisen identiteetit ja mentaliteetit, osa 2: Tunturista tupaan. Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan julkaisuja C. Jyväskylä 1999.