Wp/fit/Kirjakieli (aivossa)

Kirjakieli muuttaa aivotten stryktyyriä ja kuinka prusessathaan informasuunia. Tiethään jo aikoja sitten ette kaikki harjottelu, oli se sitten musiikki, jalkapallo eli käsityö, muuttaa aivoitten toimintaa. Niitä aloja aivoissa mitä se toiminta koskee se sama harjottelu kans kasvattaa niitä aloja ja sen takia taito kehittyy. Mutta vasta viimi aikoina on toettu aivotutkimuksessa ette se koskee kans luku- ja kirjotustaitoa. Vasen aivopuoli, joka prusessaa kieltä enemän (olletikki frontaalluupi), ei ole yhtä tärkeä puhekieliselle, vasen puoli ei ole yhtä tominoiva kun kirjakielisellä. Kielitestissä puhekielisen aivot aktiveeraintuvat eri tavala kun kirjakielisen. Ja on olemassa intikasuunia ette kielikeskus on erinlainen. Puhekielisellä on heijompi meettalingvistinen tietoisuus, olletikki fonolokiasta. Puhekielisellä on vaikeampi panna kokhoon ja ymmärtää pitkiä meininkiä, huonompi apstrakinen ajattelu, vaikeampi ymmärtää kolmetimensuunisia ja apstraktia kuvia . Se merkittee ette sekä vaikeampi puhuttu kirjakieli ette teknatut kuvat on vaikeampi käsitellä puhekielisen aivoissa. Ja myös muisto on kehnompi joka vaikuttaa ette on kehnompi ottaa päätöksiä ja arvostella itte eri tilantheita. Ja se tuottaa ette aukturiteetitten vaikutusvalta on suurempi.

Kymmeniä vuosia sitten saithiin tietoja ette oikea aivopuoli prusessaa kolmentimensuunisia käsitheitä, ja ette vasen ja oikea aivopuolet toimivat omila tavoila. Välistä näyttää ette aivopuolet sisältävät ittekukin oman mielen, siis kaks itenttiteettiä . On olemassa hyviä intikasuunia ette työläisluokala on pienempi lateraaliseerinki kun keskiluokala, siis vasen aivopuoli tumineeraa enemän kirjakielen käyttäjillä . Se intikeeraa ette meettalingvistinen tietoisuus vaikuttaa vahvemphaan lateraliseerinkhiin ja kulttuurisheen tyalismhiin.

Kakskielisessä miljöössä kielet prusesathaan eri tavala

Vähemistökielialueissa on tavalisesti vähemistökieli puhekieli ja enemistökieli kirjakieli. Se merkittee ette kummatkin kielet prusessathaan vähän eri tavala saman yhen henkilön aivoissa. Meänkielelä ymmärethään mailman ja sosiaalisen ja kulttuurisen miljöön erilä tavala kun ruottin kielessä.

Lähe

Martin Ingvar i SvD 20040111