Kielen staattys on suorassa yhteyessä kuinka puhujaryhmän ekonoominen, sosiaalinen ja kulttuurinen staattys on siinä yhteiskunnassa missä kieltä käytethään[1]. Kielen staattystäa määrää hyvin paljon kuinka kieltä käytethään julkisissa sektorissa, yrityksissä, kouluissa, meetiassa [2] Kielen staattys määrä kans kuinka viehättävä kieli on nuoremille sukupolvile ja niitten kiinostus oppia kieltä. Kielensuunittelussa ja kielenhuolossa kielen staattys aspektit on tärkeät vaikuttajat kuinka pittää lähestyä ja korostaa kielen käyttöä.
Vähemistökielet, joita ei ole saanu käyttää kouluissa, meetiassa, julkisissa aloissa ja jokka yhä enemän on jätetty perintheelishiin tumäänhiin on sen takia saahneet hyvin matalan staattyksen ja kiinostus oppia näitä kieliä on sen takia matala. Vähemistökielet on puhekieliä missä on matala meettalingvistinen tietoisuus ja se fakta vaikutta kuinka vähemistökielet hakevat paikan kielen ekolokiassa.
Referensit
editKirjaliset lähtheet
edit- Winsa, Birger (2000). Language planning in Nepal, Taiwan and Sweden. Edited by Richard Baldauf and Robert B. Kaplan. ISBN 1-85359-483-0. Clevedon: Multilingual Matters, cop. 2000. Serie: Multilingual matters, 99-0327043-7; 115 s.
- Winsa, Birger (2012). Kylähullu ja meän lainatut siivet. Ihmisen ja yhteiskunnan alkuperä, periaatheet ja kehitys. ISBN 978-91-978031-7-5. Meänkielen förlaaki. Skogås.