Interlingua on keinotekonen kieli, joka perustuu suurimphiin latinan jälkeläiskiehliin, jokka on franska, italia, spanska ja portugaali. Lisäks lähteinä on käytetty kans englantia, saksaa ja ryssää lähinä niitten latinalaisperäisen ainheitten puolelta. Sillä tavala se muistuttaa esperantosta kehitettyä idoa, eli apukieltä. Tämän vuoksi se on monile ymmärrettävämpää kun esimerkiks esperanto, jossa käytethään kans hatulisia puukstaavia. Interlingua on natyralistinen kieli, eli se pyrkii luonolisuutheen. Sen johosta interlinguan kielioppi on huomattavasti monimukkaisempi kuin monessa "keinotekoisemassa" keinotekosessa kielessä. Vaikka niin interlingua on helpompi oppia kun suuriin osa luonolisista kielistä. Interlinguan sanavaraston valinassa on käytetty etymolookista prinsiippiä, jonka mukhaan on poimittu nykysanoitten kantamuoot. Esimerkiks fryktiä tarkottava sana on franskassa "fruit", italiassa "frutto" ja spanskassa "fruto". Interlinguhaan on otettu niitten yhteinen kantasana, keskiaijan latinan "fructo", joka on lähempänä rymääniän kielen sannaa "fruct", kun spanskan, franskan, italian eli portugaalin sanoja. Yleiseminkin etymolookinen prinsiippi on johanu sanastovarastolthaan vaikeamphaan kiehleen, kun mitä nykysissä kielissä pitäytyminen. (Hyvä esimerkki yksinkertaisemasta sanastosta on toinen romaanilaishiin kiehliin perustuva keinotekonen kieli, lingua franca nova.)
Interlinguan pääosat luothiin noin vuotheen 1950 mennessä. Se keräsi mainetta muutaman vuoen aijan ja joitaki tietheelisiä artikkelheita julkaisthiin interlinguaksi kansainvälisissä avisissa. Myöhemin kiinostus interlingua kielheen tyyntyi ainaki väliaikaisesti. Internetin läpimurto 1990-luvula antoi kans interlinguale uuen maholisuuen.
Histuuria edit
Interlinguan IALA kehitti, International Auxiliary Language Association, joka oli aktiivina vuosina 1924 - 1951. Alexander Gode on tehny voimakasta työtä Interlinguan kansa. Hän johti IALA vuoesta 1946. Vuona 1951 julkasthiin kaks kirjaa, Interlingua-English Dictionary (Alexander Gode), Interlingua Grammar (Alexander Gode ja Hugh E. Blair). Näitä seurasi oppikirja, jota meni käyttää omassa yksityisessä opissa, Interlingua a Prime Vista (Alexander Gode, 1954). Alkuperäsesti kieli sisälsi noin 27000 sannaa, mutta seuraamalla IALA:n ylhäälä mainittuja prinsiippiä on jälkikätheen laajenettu sanvarastoa huomattavasti, ja se kasuaa jatkuvasti.
Liike edit
Mailman interlinguayhistykselä, UMI (Union Mundial pro Interlingua), on eustajia ja jäseniä viiestä konttinentistä. Ruottissa on Svenska Sällskapet för Interlingua, joka on toiminu kielen levittämisestä ottamalla framile oppikirjoja ja kursia, järjestämällä konferensia etc. On olemassa kans paljon interlingua kirjalisuutta, sekä käänettyä ette orkinaalikirjotuksia. Ajatus ette tarvithaan neytraalisen kielen ajethaan viittaamalla siihen ette on paljon julkisia kieliä EU:ssa ja net kieleliset ja merkinäliset intternetin vaikeuet missä uusi teeletekniikka ei aina vastaa monikielishiin tarpheishiin.