Tuurki deqsitta baaxo kinnih tanim kee mangoh tan Anatolia Peninsula deqsitta dariifal geytimtaah, Gabbi ayro mawqah Awroppah addal geytimta Balkan Peninsula deqsitta dariifal geytimta. Kilbatti qaxih Data Bad lih cuduud le; Jorjiya kilbatti ayro mawqak; Armeeniya, Azerbajaan, kee Iraan ayro mawqah exxal; Qiraakak gabbi ayro mawqak; Suuriya kee Mediteraaniyan Baddih Addat; Aegean Bad ayro korma fanah; kee Giriik kee Bulgaariya kilbatti ayro mawqak. kalah baddi cuduud tabiseh Sayprus gabbi qaxih.
.svg)
Turki ummatta baaxo. Turkiyah baaxol 81 rakaakay yan. Turkik Lakqo Turki Lira deqsitta. Inayta magaala Ankara , fanti rakaakayak raqta magaala, Anatooliyah migaq le. qaada kee qidaddoh fanteena Istanbuuluk Aroppah exxat tan. Duma Istanbuul Konstantinopol deqsitak sugte. Rippabliik xissimtem 1923, Baadak Naharsi Carbii kee currik tan carbi (Kurtuluş Savaşı) lakal. Tohuk dumal, Turki Ottomaan Impaayerih addat sugte.
Mango qasriino away Turkiyah dariifal sugte, Hittitte, Roomah Imperaatoor kee Bayzantiin Imperaatoorih innah. mango tuxxiq le tekkooka koros aydaadul tekke aroocal too away Turkiyal tan. Awroppaa kee Aasiyal inkih geytimtaamih taagah, inki inki mari Turkiya ken fanat "albaab" axcuk yablen. Turkiyah ummattak mango gaba Islaaminna yassakaxxeenimi.
Qasri Turkiyak baxaabaxsale rosqa mango qaynatih maaqiddi daroori dadaltaah, saqi kee garbo tuxxiq le inxastari kinni. Turki isih is taskamuh duddale maaqo bicissa. Turkiyah Baaxoh Addal Tayyaara, Elektiroonik, Makaayin, Sari Kee Sari Buxah Addah Kee Gersi Baaxooxah Fabrika Kinnim Warsen.
Turki wacaysir marih gufneh yamixxige araca. boolittel loowimta kilomitir takke baddi qaxitte Aegean kee Mediteraaniyan baddi qaxitte leeh, mango tuxxiq le aydaadi arooca le.