Wb/se/Gáiddusoahpahusa vejolašvuohta čájehit/Gáiddusoahpahus dahká vejolažžan máná vuoigatvuođaid ollašuvvama
Koronavirus, dego mii beare kriissaid, mii guoskkaha servodahkii viidát, bidjá min streassatestii dan ektui, mot ráhkadusat doibmet spiehkastatdilis. Seammás leat bággejuvvon čađahit árvoságastallama das, mat áššit leat prioriserema veara. Skuvla lea. Mánáid buresbirgejupmi lea. Ruoŧa THL vástideaddji lágádus (Folkhälsomyndigheten) lea gávnnahan, ahte sin bargu ii leat dušše hilljudit epidemiija, muhto baicca ovddidit ollislaš buresbirgejumi ja ovddidit álbmoga dearvvašvuođa. Duot ideologiija sisttisdoallá jurdaga skuvllaid mearkkašahttivuođas, ii dušše oahppolágádussan, muhto baicca beaivválaš buori árgga fállin. Máná ollislaš buresbirgejumi oaidninčiegas skuvllas lea stuora mearkkašupmi.
Skuvllaid gidden ii leat dárbbašlaš, muhto baicca dál lea albma buorre dilálašvuohta váldit buot luohkkádásiin geavahussii gáiddusoahpahusa. Diehto- ja dieđihanteknologalaš máhttu lea okta oassi oahppaplánas. Dákko bokte gáiddusoahpahus heive lunddolaččat lagasoahpahusa doarjjan dábálaš dilis ja lagasoahpahusa buhttejeaddjin spiehkastatdilis. Vuolleskuvlaahkásačča ii sáhte guođđit ruoktot ja navdit, ahte son máhtášii ulbmillaš iešráđálašvuođa. Juos skuvllat giddejuvvojit, de mánát gehččet Netflix čađat ja spellet beaiveviissaid. Maiddái bearrašiid ja fuolaheddjiid doarjja mánáide, geat leat eret skuvllas, ii juohkašuva dássádit. Almmá skuvlla haga oassi mánáin bázášedje almmá bagadallojuvvon doaimma haga.
Dákkár dilis guovddáš ii leat oba oahppat ođđa áššiid ulbmillaččat, muhto baicca máná vuoigatvuohta skuvlii. Gáiddusoktavuođa bokte sáhttá fállat mánnái bagadallojuvvon suohtas doaimma ja vejolašvuođa joatkit vuorrováikkuhusa oahpes rávesolbmuin ja doallat kontávtta ahkeskihpáriiguin. Ja juos iežas oahpaheaddji buohccášii, mánná sáhtášii oassálastit muhtin eará oahpaheaddji oahppodiibmui. Muhtun oahppodiimmuid livččii lunddolaš vurket dađi lági mielde, ahte oahppi sáhtášii háliidettiinis geardduhit áššiid báddema bokte dahje buohccán oahppi sáhtášii studeret maŋŋelis. Náhan dahket juo bargoeallimis máŋggain surggiin ja rávesolbmuid oahpahusas.
Buot bearrašiid teknihkalaš válmmašvuođaid, sihke rusttegiid ja neahttaoktavuođaid, galgá dáhkidit ja fállat vejolašvuođa omd. telefonbálvalussii teknihkalaš čuolmmain. Máŋggaide oahpaheddjiide dát leažžá juo dábálaš. Muhtin oahpaheddjiin dát soaitá gáibidit binnáš heakkalaš lášmmohallama. Vuosterávdnjái laktáseaddji jurdagiid dárkkodemiin gávdnojit dat rašes sajit, main oahpahusbargoveahka dárbbaša aktiivvalaš doarjaga. Oahpahus- ja bajásgeassinbarggu ámmátolbmot leat lihkus ámmátolbmot namalassii ođđa skemáid oahppamis. Spiehkastatdilis rutiinnain šaddá dorvu. Skuvla ovddasta aiddo dán árgga ritmma ordnejeaddji ja dorvvu mánáide. Spiehkastatdilis aiddo mánáid ollislaš buresbirgejupmái galgá bidjat návccaid.
Katariina Tuominen Psykologi, PsM